Lapsiperheiden vanhempien asennoituminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen suomalaisten lapsiperheiden vanhempien asennoitumista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen. Markkinoistuminen ymmärretään prosessina, jossa yhä suurempi osa tietyn palvelun tuotannosta siirtyy yksityisten toimijoiden tuotettavaksi. Erityisesti varhaiskasvatuksen markkinoistumisen on tutkimuskirjallisuudessa esitetty myötäilevän julkisen sektorin yleistä markkinoistumiskehitystä. Vaikuttaisi siltä, ettei suomalaisten asenteita varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen ole juurikaan tutkittu. Tämän vuoksi tuloksia peilataan pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden kunnallisten palveluiden markkinoistumista käsittelevien tutkimusten tuloksiin.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi: ”Miten suomalaiset lapsiperheiden vanhemmat suhtautuvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen” ja ”Mitkä tekijät selittävät tai ennustavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumisen kannatusta?”. Selitettävänä muuttujana on asenneväittämä ”Tarvitaan lisää yksityisiä palveluntuottajia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.” Tutkimuksen aineiston muodostaa Lastensuojelun keskusliiton marraskuussa 2014 keräämä Lapsiperheiden avuntarpeet 2014 -aineisto (n=1065). Perusjoukkona ovat suomalaisten lapsiperheiden vanhemmat. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että lapsiperheiden vanhempien kannatusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen selittävät ikä, ammatti ja tulot. Nuorimmat ikäryhmät, korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat sekä johtavassa asemassa työskentelevät suhtautuvat muita ryhmiä myönteisemmin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen. Koulutuksen mukaan tarkasteltaessa ristiintaulukoinnin tuottama tilastollinen merkitsevyys sen sijaan katoaa muita muuttujia vakioitaessa, joten näiden tulosten valossa koulutuksella ei vaikuttaisi olevan yhteyttä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumisen kannatukseen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5324]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien kuvauksia lapsiperheiden arkea kuormittavista tekijöistä
Hakamäki, Heli (2019)Tutkimuksessa tarkastellaan konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien (KVEO) työssään kohtaamia lapsiperheen arjen kuormitustekijöitä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Rantalan ja Uotisen tutkimushankkeen (JYU ... -
Lapsiperheiden arjen ajallisuus ja sen merkitykset vanhempien kertomana
Kortesoja, Sara (2014) -
Monella kielellä Suomen kunnissa 2017 : selvitys muun laajamittaisen ja suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tilanteesta
Peltoniemi, Annika; Skinnari, Kristiina; Mård-Miettinen, Karita; Sjöberg, Sannina (Jyväskylän yliopisto, 2018) -
Vanhempien osallisuus haasteena ja mahdollisuutena : varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkökulmia vanhempien osallisuuteen
Metsola, Jenna (2016)Tässä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkökulmasta vanhempien osallisuutta varhaiserityiskasvatuksessa. Vaikka vanhempien osallisuuden lapsen kasvatuksessa on ... -
Vanhempien osallisuuden kuvaukset perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppimissuunnitelmissa ja HOJKS-asiakirjoissa
Rantala, Anja; Vehkakoski, Tanja (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2020)Tässä artikkelissa tarkastellaan vanhempien osallisuuden kuvauksia perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 laadituissa oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiakirjoissa. Tutkimusaineiston muodostivat 38 oppimissuunnitelmaa sekä 45 ...