Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 7.- ja 9.-luokkalaisten tyttöjen kokemia liikunnan merkityksiä ja esteitä sekä niiden eroja. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella tyttöjen koetun fyysisen pätevyyden sekä sosioekonomisen aseman yhteyksiä liikunnan merkityksiin ja esteisiin.
Aineistomme koostui Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 (LIITU) -tutkimuksen osa-aineistosta (n=1151), jossa kyselyyn vastanneet nuoret olivat 7.- ja 9.-luokkalaisia tyttöjä. Tutkimuksessa käytettiin liikunnan esteiden ja merkitysten sekä koetun fyysisen pätevyyden mittareita. Lisäksi käytettiin FAS III-mittaria (Family Affluence Scale) sosioekonomisen aseman selvittämiseen. Tilastollisina analyysimenetelminä käytimme ristiintaulukointia, khiin neliötestiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä riippumattomien otosten t-testiä.
7.-luokkalaiset tytöt kokivat keskimäärin vähemmän liikunnan esteitä ja pitivät useampia liikunnan merkityksiä tärkeämpinä kuin 9.-luok
kalaiset tytöt. Tärkeimpiä liikunnan merkityksiä tytöille olivat hyvän olon saaminen, ilo sekä parhaansa yrittäminen. Suurimpia liikunnan esteitä olivat kiinnostavan lajin ohjauksen puute, muut harrastukset ja koululiikunnan innostamattomuus. Fyysisesti itsensä pätevämmiksi kokeneet tytöt raportoivat vähemmän liikunnan esteitä ja pitivät kaikkia liikunnan merkityksiä tärkeämpinä kuin heikommaksi pätevyytensä kokeneet. Sosioekonomisten ryhmien välillä ei havaittu yhtä selkeitä eroja merkitysten kokemisessa. Alimpaan ja keskimmäiseen sosioekonomiseen ryhmään kuuluneet tytöt kokivat kiinnostavan lajin ohjauksen puutteen kodin lähellä ja liikunnan harrastamisen kalleuden suurempana esteenä liikunnan harrastamiselle kuin ylimpään sosioekonomiseen ryhmään kuuluneet tytöt. Myös liikuntapaikkojen puute kodin läheisyydessä oli suurempi este alimpaan kuin ylimpään sosioekonomiseen ryhmään kuuluneille tytöille.
Tutkielmamme antaa ajankohtaista tietoa yläkouluikäisten tyttöjen liikunnan merkityksistä ja esteistä. Lisäksi se laajentaa näkökulmaa liikunnan esteisiin ja merkityksiin yhteydessä olevista tekijöistä. Tulostemme pohjalta koululiikunnassa ja seuratoiminnassa voidaan paremmin huomioida tytöille tärkeät liikunnan merkitykset ja esteet sekä koetun fyysisen pätevyyden ja sosioekonomisen aseman yhteys näihin ja suunnitella toimintaa näiden pohjalta.
...
The aim of the study was to investigate perceived physical activity reasons and barriers of 7th and 9th grade girls, as well as establish the differences between these two groups. Additionally, the purpose was to study associations of perceived physical competence and socio-economic status toward perceived reasons and barriers. This study provides current information for teachers, educators and coaches on middle school-aged girls’ perceived reasons and barriers toward physical activity and how these are associated with their socio-economic status and perceived physical competence.
The data of this study consists of the data of the “Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018” (LIITU) research (n=1151). Respondents of the questionnaire were 7th and 9th grade girls. We used measurements of perceived reasons, perceived barriers, perceived physical competence, and socio-economic status (Family Affluence Scale, FAS III). The data was analysed using statistical methods such as
crosstabs, Chi-Square, independent samples t-test and one-way analysis of variance.
On average, the 7th grade girls experienced fewer barriers toward physical activity and considered more reasons towards physical activity than girls in the 9th grade. Girls who perceived themselves physically more competent experienced less physical barriers than those with lower perceived physical competence. The most important reasons toward physical activity was feeling good, joy and trying to do one’s best. Among the biggest barriers were the lack of training possibilities within an interesting sport, other hobbies or physical education at school being uninspiring.
Girls with the weakest perceived physical competence considered all the reasons toward physical activity less important than girls with better physical competence. The differences between the socio-economic groups and perceived reasons of physical activity were less clear. In turn, there were some differences between the socio-economic groups and perceived barriers of physical activity.
This study provides current and up to date information about middle school-aged girls’ perceived reasons and barriers toward physical activity. Furthermore, it offers a wider perspective about the factors that are associated with perceived reasons and barriers toward physical activity. The results can be utilized to develop physical education as well as leisure-time physical activities.
...
