Luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelun ohjaus opettajuutta rakentamassa

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia teemoja käsitellään luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelun ohjauskeskusteluissa sekä millaista opettajakuvaa ja tulkintaa opettajan työn luonteesta sen kautta rakennetaan suhteessa opettajankoulutuksen tavoitteisiin. Tutkimusaineisto kerättiin Jyväskylän normaalikoululta videoimalla luokanopettajakoulutukseen liittyvien opetusharjoitteluiden ohjauskeskusteluja keväällä 2015. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opetusharjoittelun ohjaajat pitävät ohjauskeskustelut pintapuolisella tasolla siirtäen objektiivista tietoa opetusharjoittelijoille. Ohjauskeskustelujen luonne oli monologista. Ohjauskeskusteluissa käytiin välillä myös syvällisempää pohdintaa vaativissa, haastavissa aiheissa, joista opetusharjoittelun ohjaajat kuitenkin palauttivat keskustelun nopeasti takaisin pintatasolle objektiivisen tiedon pariin. Vaikuttaa siltä, että haastavien aiheiden ympärillä oli välttelyn tila, koska opetusharjoittelun ohjaajat eivät tarttuneet opiskelijoiden aloitteisiin pohtia haastavia aiheita. Näiden pohtiminen olisi vaatinut keskustelulta dialogista tilaa, sekä eettis-filosofista pohdintaa, jossa tiedon luonne on subjektiivista. Aineiston perusteella rakennettiin tulkinta opettajan työtä kuvaavista teeseistä, joita ohjauskeskusteluiden kautta välitetään. Johtopäätöksenä oli, että opetusharjoittelun ohjaus nojaa edelleen pääosin traditionaaliseen mestari-kisälli -tyyliin, eikä syvällisesti pohdittua ja jäsenneltyä kasvatustieteeseen nojaavaa ohjausteoriaa ole riittävästi havaittavissa ohjaajien ohjauksen taustalla. Näin ollen opettajuutta rakennetaan valtaosin siirrettävissä olevan objektiivisen tiedon kautta, joka ohjaa opettajan työn ulospäin näkyvää puolta, mutta opettajan työhön liittyvät sisäiset prosessit tunteineen ja asenteineen jäävät liian paljon huomioimatta opetusharjoittelun ohjauskeskusteluissa.