Tekoälyn vaikutus johtajien työtehtäviin Suomessa

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta operatiivisen, keskijohdon ja ylimmän johdon työtehtäviin Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana. Teoreettinen viitekehys sisältää tulevaisuudentutkimuksen, tekoälyn, työn tutkimuksen sekä johtamisen teemoja. Tutkimuksen aineisto perustuu kuuteen puolistrukturoituun teemahaastatteluun, joissa tekoälyn asiantuntijat arvioivat kuinka paljon ja miten tekoäly voi korvata johtajien työtehtäviä. Aineiston analyysi on suoritettu laadullisin metodein. Haastatellut asiantuntijat uskovat jo olemassa olevan teknologian voivan vaikuttaa johtamiseen. Asiantuntijat arvioivat keskimäärin, että 20 vuoden kuluessa tekoälyn sovelluksilla voi korvata sekä operatiivisen että keskijohdon työtehtävistä lähes puolet ja ylimmän johdon työtehtävistä kolmasosan. Tutkimus osoittaa, että johtajien työtehtäviä voi korvata suorasti tai epäsuorasti. Suora korvaaminen tarkoittaa tietyn johtajan työtehtävän, kuten työnvalvonnan, raportoinnin, aikataulutuksen tai päätöksenteon prosessin suorittamista automaation keinoin. Epäsuora korvaaminen on puolestaan sitä, kun jokin laajemman toimintaympäristön muutos vähentää johtajien työtehtävien tarvetta. Kyseessä voi olla organisaation (alustatalouden yleistyminen), yhteiskunnan (julkinen tuki tekoälyn kehitykselle) tai globaalin (työmarkkinoiden kansainvälistyminen) tason muutos. Tutkimusta lukiessa on olennaista muistaa, että tarkastelun kohteena on nimenomaan työtehtävät, minkä perusteella ei voi tehdä suoria päätelmiä mahdollisista vaikutuksista työllisyyteen. Tutkimuksessa selvitetäänkin mahdollisia tulevaisuudenkuvia, eikä oteta kantaa, kuinka todennäköisiä asiantuntijoiden arviot ovat. Tulevaisuutta ei voi ennustaa tismalleen, joten asiantuntijoiden antamat sanalliset selitykset ovat arvokkaampia, kuin itse luvut, joiden tehtävä on helpottaa tekstin ymmärtämistä.