Show simple item record

dc.contributor.advisorTarkka, Ina
dc.contributor.authorNiskanen, Elina
dc.date.accessioned2019-05-17T13:23:02Z
dc.date.available2019-05-17T13:23:02Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64044
dc.description.abstractVäestörakenteen kehitys ja väestöennuste ennakoivat mahdollista työvoimapulaa Suomessa. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyessä ja työurien pidentyessä työkyvyn merkitys korostuu. Yksi riskitekijä heikentyvälle työkyvylle on työuupumus. Se on pitkään jatkuneesta työstressistä johtuva tila, jolla on negatiivisia vaikutuksia henkilön työterveydelle, -turvallisuudelle sekä –hyvinvoinnille. Työn henkinen kuormittavuus on yksi mahdollinen stressitekijä, joka voi pitkittyessään altistaa työuupumukselle. Henkisen rasittavuuden yhteys on voimakas myös heikentyneeseen työkykyyn. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko kehon kuntoindeksin eri fyysisillä osa-alueilla yhteyttä koettuun työn henkiseen kuormittavuuteen. Kuntoindeksillä kuvataan elimistön kuntoa, ja sen osa-alueita ovat kehonkoostumus, puristusvoima sekä kestävyyskunto. Tämän tutkielman tutkimusaineisto on osa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Matka hyvään kuntoon –rekkakiertueen aineistoa. Työn henkisestä kuormittavuudesta kysyttiin työhyvinvointikyselyllä. Rekka toimi liikkuvana testiasemana, jossa toteutettiin kuntoindeksin muodostavat kuntotestit. Mukana aineistossa ovat työhyvinvointikyselyyn ja kehon kuntoindeksin testeihin osallistuneet työikäiset (n = 1344). Kaikki analyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmalla ja tilastollisen merkitsevyyden rajana on kaikissa analyyseissä käytetty arvoa p<0,05. Analysoinnissa käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, Pearsonin korrelaatiokertoimia, riippumattomien otosten t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä. Työn henkisen kuormittavuuden ja kehon kuntoindeksin eri osa-alueilla ei ollut havaittavissa yhteyksiä. Tutkittavista yli puolet koki työnsä henkisesti vähintään hyvin kuormittavaksi. Koetussa työn henkisessä rasittavuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia sukupuolen, ikäryhmän, toimialan tai työmuodon eikä kuntoindeksin tulosten kesken. Kuntoindeksi vaihteli tilastollisesti merkitsevästi toimialoittain. Korkein kuntoindeksin keskiarvo oli ammatillinen, tieteellinen tekninen toiminta –toimialalla ja heikoin majoitus- ja ravitsemustoiminta –toimialalla. Tämän tutkielman tulosten mukaan yksittäisillä fyysisillä kuntoindeksin osa-alueilla ei ole yhteyttä koettuun työn henkiseen kuormittavuuteen. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella voidaan päätellä, että työhyvinvoinnille enemmän merkitystä on harjoitetun fyysisen aktiivisuuden kokonaisuudella. Työn henkisen kuormittavuuden merkityksestä työntekijän kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tarvitaan kuitenkin lisää uutta tutkimustietoa. Sekä tämän tutkielman että aikaisemman tutkimustiedon perusteella on havaittavissa, että työn henkinen kuormittavuus koetaan suurimmaksi koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialoilla. Erityisesti näillä toimialoilla olisi tarpeellista kiinnittää huomiota riittävään palautumiseen, jotta koettu stressi ei pitkittyessään johda työuupumukseen.fi
dc.description.abstractThe development of population structure and the population projection forecast a potential labour shortage in Finland. As the economic dependency ratio weakens and careers lengthen, the importance of working ability becomes all the more apparent. A specific risk factor for weakening working ability is burnout. Burnout is a state caused by prolonged work stress that has a negative impact on an individual’s occupational health, future and well-being. Emotional strain from work is a potential stress factor that may subject the individual to burnout. There is a strong correlation between emotional strain and declining working ability. The aim of this study was to find out whether there is a correlation between the physical aspects of fitness index and the experienced emotional strain from work. The fitness index represents the physical state of the body, and it consists of body composition, grip strength, and endurance fitness. The research data of this study is a part of the Fit for Life Program of the Matka hyvään kuntoon - truck tour materials. Emotional strain from work was studied using an occupational well-being survey. The truck acted as a moving test station where fitness evaluation tests forming the fitness index were carried out. The data includes all working-age participants of the occupational well-being survey and the fitness index tests (n = 1344). All analyses were carried out using IBM SPSS Statistics 24 software, and the statistical significance value used in all analyses was p < 0.05. Measures used in the analysis were linear regression analysis, Pearson correlation coefficients, independent samples t-test, and one-way variance analysis. There was no significant correlation detected between emotional strain from work and the different aspects of the fitness index. Over half of the participants evaluated their work as emotionally very straining. There were no statistically significant differences in experienced emotional strain from work based on gender, age group, industry, type of work, or the results of the fitness index. There were statistically significant differences in the results of the fitness index between industries. The highest average fitness index value was in the professional, scientific, technical operations industry, and the lowest in the hospitality and food services industry. According to the results of this study, no particular measured physical ability has correlation with experienced emotional strain from work. Based on previous research findings, it is possible to draw a conclusion that physical activity as a whole is more important to occupational well-being. Nonetheless, more research is needed on the effects of emotional strain from work on an employee’s overall well-being. Both based on this study, as well as on previous research findings, it is noticeable that experienced emotional strain from work is the highest in education, and social and healthcare services. Particularly in these industries, it would be important to pay attention to sufficient recovery, so that experienced stress does not lead to burnout if prolonged.en
dc.format.extent61
dc.language.isofi
dc.subject.othertyöuupumus
dc.subject.otherkehon kuntoindeksi
dc.titleTyön henkinen kuormittavuus ja kehon kuntoindeksi : tuloksia rekkakiertueelta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201905172671
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysofyysinen kunto
dc.subject.ysouupumus
dc.subject.ysotyön kuormittavuus
dc.subject.ysopsyykkinen kuormittavuus
dc.subject.ysokehonkoostumus
dc.subject.ysotyöhyvinvointi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record