Työkyvyn muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät merenkulkijoilla
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Merenkulkutyö sisältää omia erityispiirteitä, kuten työ- ja vapaa-ajan viettäminen samoissa
tiloissa samojen henkilöiden ympäröimänä. Virikkeitä on rahti- ja matkustaja-aluksilla
henkilökunnallekin, mutta ne ovat rajalliset. Yhteydenpito maihin muuttuu verkkojen
toimimattomuuden vuoksi. Laivatyössä altistutaan myös kovalle melulle, jota pidetään
fyysisenä stressitekijänä merenkulkualalla. Myös unenlaatu ja -määrä ovat heikommat
laivatyöympäristössä.
Merenkulkijoille on räätälöity reilu kolmivuotinen hyvinvointiohjelma ForMare, joka auttaa
elämäntapamuutosten tekemisessä. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia työkyvyn muutoksia ja
niihin vaikuttavia tekijöitä ForMaren ensimmäisen seurantavuoden aikana 2016 vuonna
aloittaneella ryhmällä. Tutkimuksessa selvitettiin myös iän, sukupuolen ja koulutustason
yhteyttä työkykyyn, terveyteen ja mielialaan. Lisäksi tutkittiin, löytyykö eroavaisuuksia
tuloksissa ryhmien välillä, josta toiset harjoittelivat itsenäisesti ja toiset valmentajan kanssa.
Vuonna 2016 aloittaneista 57 vastasi kyselyyn sekä aktiivijakson lopussa että ensimmäisen
seurantavuoden jälkeen. Näistä seitsemän naista ja 13 miestä harjoittelivat seurantavuoden ajan
henkilökohtaisen valmentajan opastuksella.
Tarkasteltaessa liikuntamääriä molempien ryhmien välillä huomattiin, että valmentajan kanssa
harjoittelua jatkaneet liikkuivat seurantajaksolla merkitsevästi enemmän (p<0.05) (ka. 9,1 h/kk
enemmän) verrattuna itsenäisesti harjoittelua jatkaneisiin. Tarkasteltaessa työkyvyn muutosta
sekä mieliala (p=0.09) että terveys (p=0.17) vaikuttivat positiivisesti työkyvyn paranemiseen.
Kun tarkasteltiin vain jälkimmäistä mittauskertaa, havaittiin, että erityisesti mieliala (p<0.001)
selittää työkykypistemäärän tasoa. Taustamuuttujista osallistujien ikä, varustamo, osasto
aluksella, asema aluksella ja koulutustausta eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkitsevästi
työkykypisteisiin. Tulosten mukaan naisilla oli suurempi riski (p=0.04) koetun työkyvyn
heikentymiseen seurantajakson aikana.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että valmentajan kanssa harjoittelevat ovat
itsenäisesti harjoittelevia aktiivisempia. Samoin voidaan todeta mielialalla olevan yhteys
koettuun työkykyyn ja naisten kokevan voimakkaammin työkyvyn heikentymistä.
...
Working at sea is very different from working in the land, because it includes its own special
features. A few special features are that seafarers work and spend their leisure time at the same
place surrounded by the same people. There are some activities on freight and passenger ships
for staff, but they are also limited. Communication to home is hard because of the inefficiency
of the networks. The shipyards are also exposed to heavy noise, which are considered a physical
stress factor in the shipping industry. Also, the quality and quantity of sleep are weaker in the
marine environment.
For seafarers, there is a welfare program called ForMare, which has been organized to help
participants to learn new lifestyle. The purpose of this thesis is to study changes in working
ability and factors affecting them during the first follow-up year of ForMare's group. The study
also examines age, gender and education contact with the factors mentioned before.
Additionally, it’s interesting to study whether there are differences in independent training
compared to training with a personal trainer. In the year 2016, 57 persons responded both
questionnaire, at the end of the active period and the first follow-up year for the same query.
There were seven women and 13 men of the 57 participants who continued training with a
personal trainer throughout the entire follow-up period and the rest of the group decided to
continue training on their own.
The results showed that when considering the exercisehours throughout the whole group, it was
noted that those who continued training with a coach, exercised more (p<0.05), average 9,1
h/month. When considering the change in ability to work in a positive direction, both mood
(p=0.09) and health (p=0.17) positively affected the change in work ability. When only the
latter measurement point was observed, particular mood (p<0.001) explained by the level of
work ability score. The age of the participants, the shipowner, the ship’s on board, the position
on board and the educational background didn’t have a statistically significant impact on the
work capacity. According to the results, women had a higher risk (p=0.04) for impaired work
ability during the follow-up period.
On the basis of the research results, it can be stated that those who trained with the coach are
more active compared to those who trained on their own. Similarly, it can be stated that the
mood is connected to the work ability and that women are more strongly affected by the
deterioration of their working capacity.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29560]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Predictors of mortality in old age : contribution of self-rated health, physical functions, life satisfaction and social support on survival among older people
Lyyra, Tiina-Mari (University of Jyväskylä, 2006)Length of life is perhaps the best single indicator of the health of a population. The purpose of the present series of studies was to explore the potential predictors of mortality in older people with special emphasis on ... -
Säännöllinen liikkuminen tukee koululaisen mielen hyvinvointia
Ojala, Kristiina; Tynjälä, Jorma; Lyyra, Nelli (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry, 2023)Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen tulokset kertovat vahvasta myönteisestä yhteydestä liikunnan ja mielen hyvinvoinnin välillä. Säännöllisesti liikkuvat koululaiset kokivat hyvinvointinsa ... -
Esimiesten työn ja työkyvyn muutokset vuosina 1996-1999
Järvinen, Antti (2001) -
Lukiolaisten hyvinvoinnin kokemuksia lukioaikana
Koivula, Elina (2012) -
Pekka Halosen talvimaalaukset : maalaustavan ja -tyylin muutokset sekä niihin vaikuttavat tekijät
Silvennoinen, Aki (1999)