Työkyvyn muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät merenkulkijoilla

Abstract

Merenkulkutyö sisältää omia erityispiirteitä, kuten työ- ja vapaa-ajan viettäminen samoissa tiloissa samojen henkilöiden ympäröimänä. Virikkeitä on rahti- ja matkustaja-aluksilla henkilökunnallekin, mutta ne ovat rajalliset. Yhteydenpito maihin muuttuu verkkojen toimimattomuuden vuoksi. Laivatyössä altistutaan myös kovalle melulle, jota pidetään fyysisenä stressitekijänä merenkulkualalla. Myös unenlaatu ja -määrä ovat heikommat laivatyöympäristössä. Merenkulkijoille on räätälöity reilu kolmivuotinen hyvinvointiohjelma ForMare, joka auttaa elämäntapamuutosten tekemisessä. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia työkyvyn muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä ForMaren ensimmäisen seurantavuoden aikana 2016 vuonna aloittaneella ryhmällä. Tutkimuksessa selvitettiin myös iän, sukupuolen ja koulutustason yhteyttä työkykyyn, terveyteen ja mielialaan. Lisäksi tutkittiin, löytyykö eroavaisuuksia tuloksissa ryhmien välillä, josta toiset harjoittelivat itsenäisesti ja toiset valmentajan kanssa. Vuonna 2016 aloittaneista 57 vastasi kyselyyn sekä aktiivijakson lopussa että ensimmäisen seurantavuoden jälkeen. Näistä seitsemän naista ja 13 miestä harjoittelivat seurantavuoden ajan henkilökohtaisen valmentajan opastuksella. Tarkasteltaessa liikuntamääriä molempien ryhmien välillä huomattiin, että valmentajan kanssa harjoittelua jatkaneet liikkuivat seurantajaksolla merkitsevästi enemmän (p<0.05) (ka. 9,1 h/kk enemmän) verrattuna itsenäisesti harjoittelua jatkaneisiin. Tarkasteltaessa työkyvyn muutosta sekä mieliala (p=0.09) että terveys (p=0.17) vaikuttivat positiivisesti työkyvyn paranemiseen. Kun tarkasteltiin vain jälkimmäistä mittauskertaa, havaittiin, että erityisesti mieliala (p<0.001) selittää työkykypistemäärän tasoa. Taustamuuttujista osallistujien ikä, varustamo, osasto aluksella, asema aluksella ja koulutustausta eivät vaikuttaneet tilastollisesti merkitsevästi työkykypisteisiin. Tulosten mukaan naisilla oli suurempi riski (p=0.04) koetun työkyvyn heikentymiseen seurantajakson aikana. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että valmentajan kanssa harjoittelevat ovat itsenäisesti harjoittelevia aktiivisempia. Samoin voidaan todeta mielialalla olevan yhteys koettuun työkykyyn ja naisten kokevan voimakkaammin työkyvyn heikentymistä.

Working at sea is very different from working in the land, because it includes its own special features. A few special features are that seafarers work and spend their leisure time at the same place surrounded by the same people. There are some activities on freight and passenger ships for staff, but they are also limited. Communication to home is hard because of the inefficiency of the networks. The shipyards are also exposed to heavy noise, which are considered a physical stress factor in the shipping industry. Also, the quality and quantity of sleep are weaker in the marine environment. For seafarers, there is a welfare program called ForMare, which has been organized to help participants to learn new lifestyle. The purpose of this thesis is to study changes in working ability and factors affecting them during the first follow-up year of ForMare's group. The study also examines age, gender and education contact with the factors mentioned before. Additionally, it’s interesting to study whether there are differences in independent training compared to training with a personal trainer. In the year 2016, 57 persons responded both questionnaire, at the end of the active period and the first follow-up year for the same query. There were seven women and 13 men of the 57 participants who continued training with a personal trainer throughout the entire follow-up period and the rest of the group decided to continue training on their own. The results showed that when considering the exercisehours throughout the whole group, it was noted that those who continued training with a coach, exercised more (p<0.05), average 9,1 h/month. When considering the change in ability to work in a positive direction, both mood (p=0.09) and health (p=0.17) positively affected the change in work ability. When only the latter measurement point was observed, particular mood (p<0.001) explained by the level of work ability score. The age of the participants, the shipowner, the ship’s on board, the position on board and the educational background didn’t have a statistically significant impact on the work capacity. According to the results, women had a higher risk (p=0.04) for impaired work ability during the follow-up period. On the basis of the research results, it can be stated that those who trained with the coach are more active compared to those who trained on their own. Similarly, it can be stated that the mood is connected to the work ability and that women are more strongly affected by the deterioration of their working capacity.