dc.contributor.advisor | Leskinen, Markku | |
dc.contributor.author | Kylmälä, Sara | |
dc.date.accessioned | 2019-05-15T07:36:11Z | |
dc.date.available | 2019-05-15T07:36:11Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63950 | |
dc.description.abstract | Nopean sarjallisen nimeämisen taidolla (Rapid Automatized Naming, RAN), eli
taidolla nimetä sarjallisesti esitettyjä tuttuja ärsykkeitä, on tutkimusten mukaan
voitu ennustaa lapsen tulevaa laskusujuvuutta. Laskusujuvuudella tarkoitetaan
peruslaskutehtävien, kuten yhteen- ja vähennyslaskujen, nopeaa ja tarkkaa laskemista.
Laskusujuvuus kehittyy yleensä koulunkäynnin alkuvuosina. Tutkimuksen
tavoitteena oli selvittää, missä määrin ensimmäisellä luokalla mitattu
RAN ennustaa lapsen kolmannen luokan yhteen- ja vähennyslaskusujuvuutta.
Analyysimenetelmänä käytettiin monimuuttujaista lineaarista regressioanalyysia.
Lapsen sukupuoli, vanhemman koulutustaso ja lapsen työmuisti kontrolloitiin.
Tämä tutkimus on toteutettu osana FLARE-hanketta, jossa on tutkittu lasten
lukemisen ja laskemisen sujuvuutta Keski-Suomen alueella. Tässä tutkielmassa
oli 180 tutkittavaa. RAN-tehtävissä lapset nimesivät esineiden kuvia, kirjaimia
sekä numeroita ja laskusujuvuustehtävissä laskivat yhteen- ja vähennyslaskutehtäviä.
Molemmissa tuli olla mahdollisimman nopea ja tarkka.
Tulosten mukaan RAN ennustaa lapsen myöhempää laskusujuvuutta ja
myös työmuisti on itsenäinen laskusujuvuuden selittäjä. Sukupuolittaisissa tarkasteluissa
tyttöjen ja poikien välillä näkyi eroja erityisesti vähennyslaskussa. Pojilla
RAN ennusti vähennyslaskusujuvuutta, mutta tytöillä näin ei ollut. Koska
pojat olivat tyttöjä hieman sujuvampia laskijoita, tulos voi selittyä sillä, että pojat
hakivat laskujen vastauksia pitkäkestoisesta muististaan, kun tytöt luottivat vielä
vähemmän kehittyneisiin laskustrategioihin. Siten laskeminen saattoi vaatia tytöiltä
myös enemmän työmuistin käyttöä.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, että RAN-testiä voitaisiin käyttää
osana laskemisen sujuvuuspulmien varhaista tunnistamista. Koska laskusujuvuus
on yhteydessä lapsen matemaattisiin taitoihin, olisi tärkeää tunnistaa sujumattomat
laskijat. Näin saadaan tarjottua myös oppimisen tukea sitä tarvitseville
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen tuen aloittaminen ehkäisee
vaikeuksien syvenemistä ja vaikutuksia pitkällä aikavälillä. | fi |
dc.format.extent | 90 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | nopea sarjallinen nimeäminen | |
dc.subject.other | laskusujuvuus | |
dc.title | Ensimmäisellä luokalla mitatun nopean sarjallisen nimeämisen yhteys laskusujuvuuteen kolmannella luokalla | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201905152593 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Kasvatustieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Education | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Erityispedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Special Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 101 | |
dc.subject.yso | alakoululaiset | |
dc.subject.yso | matemaattiset taidot | |
dc.subject.yso | työmuisti | |
dc.subject.yso | matematiikka | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |