Tonaaliset ja metriset rakenteet Jazz-improvisaatiossa : korpusanalyysi aikavälin 1925-2001 jazz-improvisaatioista
Tutkimuksessa selvitettiin melodis-rytmisiä rakenteita funktionaalisessa jazz-improvisaatiossa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntämällä. Analyysin aineistona käytettiin 242 eri instrumentein improvisoitua sooloa maailmanlaajuisesti menestyksekkäimmiltä jazz-artisteilta. Tarkoituksena oli yhtäältä tutkia minkälaisena jazz-musiikin tonaalisuuskäsite näyttäytyy, kun sitä verrataan länsimaiseen tonaalisuuskäsitykseen sekä toisaalta erottaako jazzmusiikin rikas rytmiikka sen länsimaisesta metri-käsityksestä? Kolmanneksi haluttiin nähdä onko tonaalisuus ja metri yhteydessä toisiinsa tämän aineiston valossa?
Aineistosta muodostettiin sekä sävelluokkaprofiili että sävelalukkeiden sijoittumisen perusteella metrinen profiili. Niitä verrattiin länsimaisen musiikin lainalaisuuksia edustaviin referenssijakaumiin, joita olivat Krumhanslin ja Kesslerin (1982) empiirinen tonaalinen hierarkia ja Lerdahlin ja Jackendoffin (1983) normatiivinen iskuhierarkia. Jazz-improvisaation yhteyttä referensseihin tarkasteltiin korrelaatiokertoimen avulla kokonaisaineiston tasolla sekä jazzmusiikin sisäisten tyylikohtaisten jaotteluiden tasolla. Oletuksena oli, että jazzmusiikin soivat tonaalis-metriset rakenteet ovat yhteneviä länsimaisen musiikin tonaalisten ja metristen rakenteiden kanssa.
Ennakko-oletus sai tutkimuksesta tukea. Tulosten perusteella tonaalinen rakenne näyttäytyi jazz-improvisaatiossa samankaltaisena kuin referenssiaineistossa huolimatta jazziin kuuluvasta kromatiikasta ja melodisista jännitteistä. Edes improvisaatioiden sisäiset väliaikaiset modulaatiot eivät vaikuttaneet tonaliteettia hämärtävästi. Synkopoiva rytminen koristelu on keskeinen osa jazzmusiikkia, mutta tuloksista kävi ilmi sen vähäisyys improviaatioissa erityisesti esitystempojen noustessa. Siten myöskään metrin iskuhierarkia ei eronnut normatiivisesta vertailukohdastaan niin, että voisi todeta jazz-rytmiikan toimivan siitä irrallaan. Tonaalisuuden ja metrin yhteys näyttäytyi tulosten perusteella toonikan vakiinnuttamisena toonikasoinnun sävelten määrällisenä kertymisenä metrisesti vahvoihin positioihin, vastaavasti pääsävellajin duurisävy korostui terssisävelen ja muiden toonikakolmisoinnun sävelten normatiivisen iskuhierarkian mukaisella jakautumisella.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Musiikin teoreettisen tietämyksen vaikutus tonaalisuuden havaitsemiseen
Taavitsainen, Eetu (2004) -
Monta polkua musiikkiin : tonaalisen musiikin perusrakenteiden kehittyminen musiikin tuottamis- ja improvisaatiotehtävissä ikävuosina 6-11
Paananen, Pirkko (Jyväskylän yliopisto, 2003)Pirkko Paananen selvittää musiikkikasvatuksen väitöskirjatyössään, kuinka 6-11-vuotiaat lapset hahmottavat tonaalisen musiikin perusrakenteita improvisoidessaan omia rytmejään ja melodioitaan, lyödessään ’tahtia’ erilaisiin ... -
Musiikin semioottiset rakenteet ja merkitykset Final Fantasy VI -konsolipelissä
Lehmuskero, Helena (2017)Final Fantasy VI on fantasia- ja roolipelien kategoriaan sijoittuva konsolipeli, jonka musiikki tunnetaan emotionaalisesta ja pelin narratiivia korostavista ja värittävistä teemoista sekä johtoaiheista, joilla kuvataan ... -
Musiikillisen improvisoinnin oppiminen musiikin teorian avulla
Huhtanen, Väinö (2020)Kandidaatintutkielmani tarkastelun kohteena on musiikin hahmotusaineiden merkitys improvisoinnin oppimisprosessissa. Vertailen lukion ja musiikkiopiston opetussisältöjä keskenään musiikin perusteiden ja improvisoinnin ... -
”Menikin yhtäkkiä tunteisiin – taas yllätti” : tapauskertomus musiikin merkityksestä erään asiakkaan terapiaprosessissa
Honkanen-Punkari, Kirsi (2024)Musiikki on olennainen osa musiikkiterapiaa. Perinteinen musiikkiterapian tutkimuksen muoto on tapaustutkimus. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhden henkilön uniikkia terapiaprosessia ja musiikin merkitystä terapian eri ...