3. – 4. -luokkalaisten oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja koulusitoutuneisuus perinteisessä ja avoimessa oppimisympäristössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3. ja 4. luokkalaisten oppilaiden fyysisen aktiivisuuden muutoksia oppimisympäristön muutoksen myötä oppituntien aikaisen, vapaa-ajan ja vuorokauden aikaisen fyysisen aktiivisuuden osalta. Lisäksi tarkasteltiin oppilaiden koulusitoutuneisuutta ja motivaatiota sekä sen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Etelä-Suomessa sijaitsevan koulun 3. luokkalaiset oppilaat. Vuoden mittainen seurantatutkimus toteutettiin mittaamalla oppilaiden fyysistä aktiivisuutta sekä koulusitoutuneisuutta syksyllä 2015 ja syksyllä 2016. Ensimmäisellä mittauskerralla oppilaat opiskelivat perinteisessä luokkahuoneympäristössä, jonka jälkeen koulu remontoitiin ja toisella mittauskerralla oppilaat opiskelivat avoimessa oppimisympäristössä. Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysmittarilla sekä fyysisen aktiivisuuden päiväkirjalla viiden päivän ajan. Koulusitoutuneisuutta ja -motivaatiota selvitettiin kyselylomakkeen avulla. Lopulliseen aineistoon valittiin ne oppilaat, joilta oli mitattu koulusitoutuneisuutta molemmilla mittauskerroilla ja fyysistä aktiivisuutta vähintään toisella mittauskerralla, joten otoskoko oli 29 oppilasta (17 tyttöä ja 12 poikaa). Tulosten pääanalysointimenetelminä käytettiin aineiston kuvailua keskiarvoilla ja keskihajonnoilla. Fyysisen aktiivisuuden eroja mittauskertojen välillä tarkasteltiin riippuvien ja riippumattomien otosten t-testeillä. Lisäksi koulusitoutuneisuuden yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla. Oppimisympäristön muutos ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen oppitunneilla tai vapaa-aikana. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero mittauskertojen välillä havaittiin koko vuorokauden fyysisessä aktiivisuudessa riippumattomien otosten t-testillä tarkasteltuna. Ennen koulun remonttia lapset olivat fyysisesti aktiivisia keskimäärin 29,6% ja vuotta myöhemmin 47,7% valveillaoloajastaan. Tulokset myös osoittivat, että mitä aktiivisempia oppitunnit olivat, sitä mielekkäämmäksi oppilaat kokivat kouluun tulemisen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pelkkä koulun oppimisympäristön muutos ei lisää oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrää tai intensiteettiä. Koko vuorokauden aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen ympäristön muutoksella voi olla vaikutusta, mutta muutos voi johtua myös monesta muusta tekijästä (kuten vapaa-ajan harrastukset, muutokset koulumatkan kulkemisessa ym.). Oppimisympäristön muutos ei muuttanut myöskään oppilaiden koulusitoutuneisuutta tai -motivaatiota. Opettajalla on todettu olevan suuri vaikutus oppilaiden oppituntien aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Näin ollen opettajien asenteisiin, tietoihin sekä taitoihin vaikuttamalla voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa myös oppituntien aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvittää opettajien ja oppilaiden tietojen, asenteiden ja motivaation vaikutuksia oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen luokkahuoneopetuksessa.

The aim of this study was to examine Finnish children’s physical activity changes in two different learning environments. Physical activity was examined during class time, school day, leisure time and total activity during 24 hours. Also, school commitment and motivation were examined as well as how physical activity was associated with it. The target group of this study consists of 9 to 10 years old children. They were measured two times, in autumn 2015 and autumn 2016. In 2015 children studied in classroom, in traditional learning environment and in 2016 they studied in new kind of open learning environment. Children’s physical activity was measured by accelerometer and physical activity diary during five school days. School commitment and motivation was measured by questionnaire. To the analysis was selected only children of whom was measured physical activity one or both of measurement times, so the final sample was 29 children. Results were analyzed by using means and standard deviations. In addition to physical activity results were analyzed by using independent samples t-tests and paired samples t-tests. Relationship between school commitment and physical activity was analyzed by using Pearson’s correlation coefficient. Changing learning environment did not associated children’s physical activity during class time or leisure time. The total amount of physical activity during one day changed between first and second measurements when it was analyzed by using independent samples t-test. Sensibleness to coming school had relation to physical activity during class time. Based on this study it can be noticed that changes in learning environment don’t affect children’s quantity or intensity of physical activity. Changing learning environment can affect children’s physical activity during whole day. Also, many other things can explain these changes, for example children’s hobbies and how children travelled to and from school. Changing learning environment has no affects to children’s school commitment or motivation either. In future would be interesting to study how teachers and children’s knowledge, attitudes and motivation affects to physical activity during class time.