Yhteisöihin kuulumisen vahvuus : asuinpaikkaan ja muihin yhteisöihin kuulumisen vahvuus Suomessa 1999-2014

Abstract

Tässä pro gradussa tutkin kuulumisen (eng. Belonging) kokemuksen vahvuutta ja sen suhdetta ihmisten elämäntilanteeseen liittyviin taustamuuttujiin. Aineistona käytän neljää Kulutus ja elämäntapa -kyselystutkimussarjaa vuosilta 1999-2014. Selittävinä muuttujina käytän viittä eri asuinpaikan tasoa, sekä neljää muuta yhteisöä, kuten työ-, koulu- ja verkkoyhteisöjä. Taustamuuttujina käytän yhdeksää vastaajien elämäntilanteeseen liittyvää seikkaa, mm. sukupuolta, peruskoulun jälkeistä koulutusta ja koettua hyvinvointia. Hypoteesina on, että valittujen taustamuuttujien ja kuulumisen välillä on yhteys, ja että taustamuuttujilla voi selittää kuulumisen kokemusta. Hypoteesi perustuu aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan paikkaan kuuluminen koostuu ympäristön -, yhteisön - ja ihmisen henkilökohtaisen kontekstin yhteisvaikutuksesta. Pro gradu jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen. Näistä kaksi ensimmäistä rakentavat alkuasetelman kolmannelle tutkimuskysymykselle. Tarkoituksena on ensin selvittää kuulumisen vahvuus valittuihin yhteisöihin, ja miten se muuttunut 1999-2014 välillä. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä käytän Multiple classification analysis (MCA) -menetelmää SPSS-ohjelman avulla. Siinä analysoidaan taustamuuttujien vaikutusta yhteisöihin kuulumiseen ja tehdään löydöksistä tulkintoja. Malli kykeni antamaan useisiin yhteisöihin kohtalaisen voimakkaan selitysasteen selitettäessä kokemusta kuulumisesta. Malli kykeni selittämään erityisen hyvin seurakuntaan, naapurustoon ja suomalaiseen yhteiskunnan kuulumista. Kotikuntaan kuulumista malli ei kyennyt selittämään juurikaan. Merkittävinä löydöksinä mainitsen vastaajien koetun hyvinvoinnin, iän ja poliittisen suuntautumisen vaikutuksen kuulumisen kokemuksen vahvuuteen. Sukupuolella ja asuinpaikan tyypillä (kaupunki/maaseutu) löydettiin heikko yhteys.