Suomen eläkejärjestelmän uudistus vuonna 2017 ja sosioekonomiset erot
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaista eläkejärjestelmää sukupolvien sisäisten erojen näkökulmasta. Tällöin eläkejärjestelmän säädökset ovat kaikille samat, mutta yksilöiden erot sosioekonomisissa asemissa muuttavat eläkkeen määräytymistä. Pääpaino on työeläkkeessä ja vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa. Suomen eläkejärjestelmää verrataan myös muihin Pohjoismaihin.
Saman ikäisten eroja tarkastellaan sosioekonomisten erojen avulla. Sosioekonomisten erojen tarkoitus on jakaa väestö eri riski- ja resurssiryhmiin. Eläkejärjestelmän kannalta tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa terveys, kuolleisuus sekä työkyky, joilla on yhteys esimerkiksi henkilöiden koulutustaustaan, tulotasoon tai ammattiasemaan. Näitä tarkastellaan eroina eläkkeiden määrissä, korvausasteissa, eläkemaksuissa ja -etuuksissa sekä työssäolo ja eläkkeellä olo vuosissa. Tutkimusosio on toteutettu kvantitatiivisella analyysillä, jonka tarkastellaan vuoden 2017 uudistuksen aiheuttamia muutoksia.
Tulosten mukaan uudistus tasoittaa eroja eri väestöryhmien välillä. Tasoittuminen tulee tapahtumaan niin, että suurempituloisten etuudet pienenevät. Korvausasteet tasoittuvat eri tuloasteiden välillä ja parempi tuloisten nettoverot kasvavat. Eläkejärjestelmästä tulee siis enemmän uudelleenjakava. Alimman eläkeiän nostamisen on ennustettu keskimäärin pidentävän työuria, mutta vaikutusta työkyvyttömyyteen on vaikea arvioida. Uudistus on tuore, eikä todellisista vaikutuksista ole tarkkaa tietoa. Laskelmissa on oletettu ihmisten käyttäytyvän rationaalisesti, joten tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Myöskään Kelan eläkkeiden ennusteita ei ole olemassa, jotka vaikuttavat merkittävästi alhaisempien tulojen kokonaiseläkkeisiin. Uudistus näyttäisi kuitenkin saavuttavan tavoitteet tuloerojen kaventamisessa ja pitkän aikavälin kestävyyden parantamisessa.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomen eläkejärjestelmän tasa-arvoisuus koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan
Kuoksa, Juuso (2023)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eroja Suomen työeläkkeissä koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan. Eläkkeitä tarkastellaan korvausasteen ja tuotto-asteen näkökulmasta, ja tällöin kuvataan elintason ... -
Eläkeiän indeksointi elinajanodotteeseen : Suomen eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit
Tyrväinen, Satu (2023)Elinajanodotteet ja eliniät ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosisadan aikana. Elinaikojen kasvu yhdistettynä syntyvyyden laskuun aiheuttaa ongelmia Suomen eläkejärjestelmän kaltaiselle järjestelmälle, jossa eläke ... -
Eläkevarojen rahoituksen vertailu : jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä Suomessa
Metsälä, Kimmo (2018)Suomen eläkejärjestelmä koostuu pääosin kahdesta pilarista eli jakojärjestelmästä ja rahastoivasta järjestelmästä. Näiden lisäksi ihminen pystyy ottamaan yksityisen eläkevakuutuksen. Tutkielman tarkoitus on vertailla, kumpi ... -
Mikä selittää eläkeiän nostohalukkuutta? : analyysi työssäkäyvien mielipiteistä EU27-alueella
Niinikoski, Heidi (2016)Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät selittävät eläkeiän nostohalukkuutta. Eläkeiän nosto on nähty monissa aiemmissa tutkimuksissa välttämättömäksi keinoksi vastata väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ... -
Couples' joint retirement by household type : Evidence from Finland
Haapanen, Mika; Pehkonen, Jaakko; Seppälä, Ville (Wiley-Blackwell, 2023)This study examines joint retirement in Finland. Employing a regression discontinuity design, the study leverages the exogenous variation provided by the eligibility age for earnings-related pensions. The analysis yields ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.