Siirtoväen asuttaminen ja huolto Kiuruvedellä 1948−1959
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tässä pro gradu -työssä tutkittiin Kiuruvedelle sijoitetun siirtoväen asuttamista ja huoltoa vuosien 1948−1959 välillä. Kiuruvedelle saapui reilut 1600 siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä, suurin osa Suistamolta. Heille oli Kiuruvedeltä etsittävä uudet asuinpaikat sekä järjestettävä asianmukainen huolto tarpeen vaatiessa. Rauhaan palaaminen ei ollut ongelmatonta ja monesti yksilö joutui kohtaamaan haasteita toimiessaan virkakoneiston kanssa.
Työn päälähteenä käytettiin siirtoväen kortiston ja huoltoasiakirjojen ohella Kiuruveden asutustilarekistereitä sekä maatalouslaskelmia avaamaan siirtoväen asuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Siirtoväen tilojen sijaintia havainnollistettiin tutkimuksessa kartallistamisen avulla. 1940-luvulle tultaessa parhaat peltomaat olivat jo pitkälti viljelyksessä, mutta tilaa oli silti löydettävä siirtoväen tiloille. Lopulta siirtoväen peltojen pienuutta kompensoitiin Kiuruvedellä laajoilla metsähehtaareilla. Entisiä karjalaiskyliä ei pidetty yhdessä, mutta siirtoväen ryhmäasuminen näkyi silti paikkakunnalla.
Siirtoväen huoltotoiminta loi omat ongelmansa, eivätkä kaikki avustuksia hakeneet niitä saaneet. Kaikkia apua tarvitsevia haluttiin auttaa, mutta rahaa ei ollut jakaa loputtomiin, niinpä avunhakijoita oli priorisoitava. Tämä johti avustusanomuksien hylkäämiseen tai maksamiseen harvakseltaan. Teemoittelun kautta erilaisia hylkäämisperusteita löytyi muutamia. Itse avustussummat olivat Kiuruvedellä pieniä eivätkä poikenneet muualla Suomessa maksetuista rahamääristä.
Kiuruveden siirtoväelle jaetuista tiloista kylmiä tiloja oli vajaa puolet. Avustusten tarve oli suuri, koska talonväki ei päässyt pellon raivaamiselta ansiotöihin. Näille perheille maksettiin avustuksia lasten kautta, silloin kun tarve oli suurin. Kuitenkin avustusten tarve loppui 1950-luvulle tultaessa, mikä kertoo siirtoväen suhteellisen nopeasta ulkoisesta sopeutumisesta Kiuruvedelle.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29529]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Karjalaisiin asennoituminen suomalaisessa koulujärjestelmässä ja siirtoväen koulukokemukset 1944–1994
Kukkonen, Inka (2019)Pro gradussani tarkastelen, kuinka karjalaisiin on suhtauduttu suomalaisessa sotienjälkeisessä koulujärjestelmässä ja millaisia olivat siirtoväen omat koulukokemukset. Suhtautumistapoja ja niiden muutoksia seurataan vuodesta ... -
Ortodoksisen siirtoväen kontrolloitu sopeutuminen. Sosiaalinen kontrolli sopeuttamisen välineenä
Kananen, Heli (Suomen Kansantietouden tutkijain seura ry, 2012) -
Kainuun asuttaminen
Keränen, Jorma (1984)A Lapp population and hunting and fishing from both the east and the west preceded a steady population and made the wilderness more suitable for living. The settling of Kainuu was an essential part of East-Finnish, mainly ... -
Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-1948
Kulha, Keijo K. (1969) -
Valtion erityisavustusten vaikutus peruskoulun opetusryhmien kokoon
Ahomäki, Iiro (2018)Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan Suomen valtion vuosina 2009-2015 opetuksenjärjestäjille myöntämien erityisavustusten vaikutuksia peruskoulujen ryhmäkokoihin ja kuntien perusopetukseen käyttämän rahan määrään. Yhteensä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.