Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät päämäärät 1920-80-luvuilla
Huhtanen, K., & Itkonen, H. (2018). Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät päämäärät 1920-80-luvuilla. Liikunta ja tiede, 55(6), 111-119. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2018/lt_6-18_tutkimusartikkelit_111-119_lowres.pdf
Published in
Liikunta ja tiedeDate
2018Copyright
© Kirjoittajat & Liikuntatieteellinen seura, 2018
Artikkelin tavoitteena on kuvailla sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan suhdetta sekä suhteessa tapahtuneita muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa 1920–80-luvuilla. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat (1) millaista samansuuntaista tavoitteellisuutta sosiaalipolitiikassa ja liikuntapolitiikassa on ilmennyt sekä (2) miten sosiaali- ja liikuntapoliittiset käsitykset politiikkalohkojen toimijoista ja toimijasuhteista ovat muuttuneet eri aikakausilla. Artikkelilla luodaan myös ymmärrystä väestön hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän poikkihallinnollisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön historiasta sekä yhteistyöhön eri aikakausilla vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimusmenetelmä on integroiva kirjallisuuskatsaus ja tarkastelunäkökulma historiallissosiologinen. Tutkimusaineistona on hyödynnetty sosiaalipoliittista ja liikunnan yhteiskuntatieteellistä tutkimuskirjallisuutta sekä tieteenalojen keskeisiä oppikirjoja. Kirjallisuuskatsauksen perusteella on todettavissa, että julkisen sosi aalipolitiikan ja liikuntapolitiikan tavoitteet ovat 1920–80-luvuilla kiinnittyneet yleisiin yhteiskunnallisiin muutostavoitteisiin. Politiikkalohkojen tavoitteet ja toimenpiteet ovat myös täydentäneet toisiaan ja edesauttaneet yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteutumisessa. Maailmansotien välisellä aikakaudella poikkihallinnollisina yleistavoitteina olivat sisällissodan kärjistämien luokkavastakohtien lieventäminen ja kansallinen eheyttäminen. Suomalaisen hyvinvointivaltion rakennusvaiheessa 1950–80-luvuilla painopiste siirtyi eri yhteiskuntaryhmien elintason ja hyvinvoinnin tasa-arvoiseen edistämiseen. Kansallisen liikuntapolitiikan suuntaamisessa on seurattu yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan muutoksia. Tästä esimerkkinä toimii 1960-luvun sosiaalipoliittisen reformin jälkeen alkanut julkinen keskustelu liikunnan hallinnonalan omien tavoitteiden ja osa-alueiden uudelleenmäärittelystä sekä virallistamistarpeesta sektorikohtaista lainsäädäntöä laatimalla.
...
The purpose of this article is to describe the relationship of social policy and sport policy in Finnish society from the 1920s to the 1980s. The main research questions are (1) what kind of parallel objectives have been represented in social policy and sport policy and (2) how the social political and sport political understanding of the agents of the political sectors have changed during the research period. In addition, one aim of this article is to create understanding about the history and influential historical factors of cross-sectoral cooperation in the promotion of well-being of the population.The main research method is integrative literature review and the approach bases on historical sociology. The research material used consists of studies and essential textbooks of social policy and social sciences of sport. According to the literature review,the objectives of state social policy and sport policy have been attached to the general transformation objectives of society during the research period. The objectives and actions of the political sectors have also complemented each other and assisted in the execution of general societal objectives. In the interwar period 1920–1939 the cross-sectoral general objectives were national unification and the alleviation of class differences. Between the 1950s and the 1980s, during the development of Finnish welfare state, the focus changed to the equal promotion of living standards and well-being of different social groups. In the orientation of state sport policy,societal and social political changes have been followed. For example, the social reform of the 1960s led to public sport political discussion and resulted in the redefinition of the objectives and areas of sport policy. It also resulted in the compiling of sectoral legislation.
...




Publisher
Liikuntatieteellinen seuraISSN Search the Publication Forum
0358-7010Keywords
Original source
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2018/lt_6-18_tutkimusartikkelit_111-119_lowres.pdfPublication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/28819733
Metadata
Show full item recordCollections
- Liikuntatieteiden tiedekunta [2401]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Living alone and positive mental health : a systematic review
Tamminen, Nina; Kettunen, Tarja; Martelin, Tuija; Reinikainen, Jaakko; Solin, Pia (BioMed Central, 2019)Background: Living alone has become more common in today’s societies. Despite the high number of the population living alone, research directed towards the mental wellbeing issues related to living alone has been limited. ... -
Vapaudenriistosta asiakkaan arvostukseen - aikalaisdiagnoosi sosiaalityön vallasta 1950-1970 -luvuilla ja nykypäivänä
Santanen, Lotta-Julia (2022)Tutkielman tutkimusaiheena on, miten sosiaalityön valta näyttäytyy Suomalaisissa 1950-1970- lukujen aineistoissa ja onko sosiaalityön valta muuttunut 50-70- luvuilta nykypäivään. Tutkimus tekee katsauksen aineistoihin, ... -
Etic and emic data production methods in the study of journalistic work practices : A systematic literature review
Haapanen, Lauri; Manninen, Ville JE (SAGE Publications, 2023)This methodological paper discusses the application of etic and emic perspectives in producing data sets for the study of journalistic praxis. The concepts refer to the researcher-analyst’s and the practitioner-informant’s ... -
How pedagogical agents communicate with students : A two-phase systematic review
Sikström, Pieta; Valentini, Chiara; Sivunen, Anu; Kärkkäinen, Tommi (Elsevier, 2022)Technological advancements have improved the capabilities of pedagogical agents to communicate with students. However, an increased use of pedagogical agents in learning environments calls for a deeper understanding of ...