Yhteinen perheateria – enemmän kuin vain molekyylejä ja ravintoarvoja : laadullinen tutkimus perheen yhteisestä perheateriasta yläkouluikäisen nuoren vanhempien kertomana

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena yläkouluikäisen nuoren vanhemmat kokevat perheen yhteisen arkiaterian, ja millaisia merkityksiä he liittävät yhteiseen arkiruokailuun. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä oli avoin teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Haastattelut tehtiin touko – syyskuussa 2015 haastateltavien kotona tai työpaikoilla. Tutkimukseen osallistui kaksitoista vanhempaa, joista kymmenen oli naisia ja kaksi miehiä. Vanhemmat olivat Uudenmaan, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan 60 % perheistä onnistui aikatauluttamaan yhteiset ateriansa töidensä ja harrastustensa lomaan. Vanhemmista seitsemän kertoi, että perheessä syödään yhteisiä aterioita ainakin neljä kertaa viikossa. Näissä perheissä ateriaa kuvattiin positiiviseksi ja rennoksi tapahtumaksi, jolle tehtiin viikkoaikatauluissa tilaa. Vanhemmista viisi kertoi, että perheessä ei syödä yhteisiä aterioita arkisin, vaan perheateriat ovat harvemmin tapahtuvia juhla-aterioita. Näissä perheissä harrastusten ja työn ohessa yhteisen aterian sovittaminen aikatauluihin koettiin haasteelliseksi, tai yhteistä ateriaa ei muuten koettu tärkeäksi. Koti oli kaikilla yleisin aterioinnin paikka ja aterialla syötiin lähes poikkeuksetta itse valmistettua ruokaa. Vanhempien tunnistamista merkityksistä on löydettävissä terveyteen liittyviä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia osatekijöitä. Perheet yhdistävät perheaterioihin mukavan yhdessäolon ja terveellisen ruokavalion. Vanhemmat eivät kuitenkaan yhdistä perheateriaan terveellisen ruokavalion lisäksi sellaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä kuten päihdekäyttäytyminen, mielenterveys tai opiskelumenestys. Suurin osa vanhemmista mainitsi aterian merkityksistä yhdessäolon hetken, kuulumisista juttelemisen ja positiivisen hetken. Vain harva vanhemmista mainitsi aterioiden luomaa turvallista rytmiä, itsekurin kasvattamista, nuoren kehityksen seuraamista tai ruokamuistojen ja historian välittämistä seuraavalle sukupolvelle. Kaksi vanhemmista mainitsi arvojen ja tapojen, kuten esimerkiksi pöytätapojen, siirtämisen nuorelle. Tämän tutkimuksen perusteella monet vanhemmat eivät tiedosta kaikkia yhteiseen perheateriaan sisältyviä positiivisia vaikutuksia. Näyttäisikin siltä, että ymmärrystä yhteisen perheaterian merkityksestä tulisi lisätä. Tämä voisi parantaa nuorten ja koko perheen hyvinvointia. Yhteiskunnan tasolla perheaterioiden paluulla saattaisi olla laajempaakin merkitystä niin terveyskäyttäytymisen, kuin myös mielenterveyden ja yksinäisyyden kokemuksen osalta. Lisäksi nämä kokemukset liitetään usein syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.

The purpose of this study was to find out how do parents of high school students describe the family meal, and what kind of meanings do they associate with dining together. The study was qualitative interview study. Open theme interview was the method for collecting the data and analysis was carried out using content analysis. The interviews were conducted between May and September 2015 at interviewees home or at work. Twelve parents participated, ten women and two men. They were from Metropolitan area, Tavastia, Central Finland and North Savonia. The results of this study show that 60 % of the families manage to schedule family meals between their work and hobbies. Seven of the parents reported to have family meals at least four times a week. These parents described dining together as a positive and easygoing event that they made room for in the family`s weekly schedule. Five of the parents told that they do not have family meals during the weekdays, but less frequent special meals for the family. These parents reported that the scheduling of family meals between work and hobbies, is challenging or they did not think dining together was important. Home was the most common place for meals and the food served at the meal was homemade nearly without exception. The parents recognized meanings related to mental, physical and social health. Family meals were associated with nice time together as a family and healthy nutrition. By contrast parents did not associate family meals with health determinants such as substance abuse behavior, mental health or success in studies. Most of the parents mention such meanings as a feeling of togetherness, talking together and a shared positive moment. Only few of the parents mentioned the feelings of security or increased self-discipline from set mealtimes, or opportunity to keep track of young people´s development or to convey memories and history to the next generation. Two of the parents mentioned relaying values and habits, such as for example table manners to the young people. According to this study many parents do not realize all the positive effects of dining together. It looks like we should increase our understanding of the family meal´s significance. It would improve the well-being of young people and their family. At the level of society, family meals could have an impact on health behaviors, mental health and feelings of loneliness. In addition, these experiences are often associated with those young people who are down and out.