Vanhempien sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan yhteys nuorten ruokailutottumuksiin : WHO-Koululaistutkimus

Abstract

Hämäläinen, M. 2018. Vanhempien sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan yhteys nuorten ruokailutottumuksiin, WHO-Koululaistutkimus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 46 s., 8 liitettä.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää vanhempien sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan yhteyksiä 7.- ja 9.-luokkalaisten suomalaisten tyttöjen ja poikien ruokailutottumuksiin. Asuinpaikan suhteen selvitettiin onko maaseudulla ja kaupungissa asuvien nuorten kesken eroja ruokailutottumuksissa sekä onko maantieteellinen asuinpaikka (pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Suomi) yhteydessä nuorten ruokailutottumuksiin. Tutkimuksessa tarkastellut ruokailutottumukset olivat aamiaisen, hedelmien ja vihannesten syömisen useus sekä epäterveellisten välipalojen käytön useus.

Tutkimusaineistona käytettiin vuoden 2014 WHO-Koululaistutkimuksen Suomen aineistoa, josta analysoitiin 7.- ja 9.-luokkalaisten taustatietoihin, ruokailutottumuksiin, sosioekonomiseen asemaan ja asuinpaikkaan liittyviä muuttujia. Tutkimusongelmien analysoinnissa käytet-tiin frekvenssijakaumia ja ristiintaulukointia. Tutkittujen yhteyksien tilastollista merkitsevyyttä selvitettiin khiin neliö -testillä.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että pojat söivät hedelmiä ja vihanneksia harvemmin ja joivat limsoja useammin kuin tytöt. Vanhempien korkeampi sosioekonominen asema oli positiivisesti yhteydessä nuorten terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä löytyi vanhempien sosioekonomisen aseman ja aamiaisen, hedelmien, vihannesten ja sokeroitujen limsojen käytön välillä. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että maaseudulla asuvat nuoret syövät harvemmin hedelmiä, vihanneksia ja epäterveellisiä välipaloja kuin kaupungissa asuvat. Tulokset eivät olleet suoraviivaisia, niiden perusteella ei voi sanoa onko maaseudulla vai kaupungissa asuvilla nuorilla terveellisemmät ruokailutottumukset. Maantieteellisen asuinpaikan ja nuorten ruokailutottumusten välillä ei ollut suoraviivaista yhteyttä.

Terveyseroja tulee edelleen pyrkiä kaventamaan. Ravitsemuskasvatukseen kouluissa ja kouluruokailuun tulee panostaa, sillä koulu tavoittaa kaikki lapset heidän asuinpaikastaan ja sosioekonomisesta asemastaan riippumatta. Tämän tutkimuksen heikkoutena oli poikkileikkausasetelma. Tarvittaisiin pitkittäistutkimusta selvittämään nuorten ruokailutottumusten muutoksia ja niitä aikaansaavia tekijöitä. Esimerkiksi missä iässä poikien ruokailutottumukset muuttuvat tyttöjen tottumuksia epäterveellisemmiksi ja mitkä syyt vaikuttavat tähän. Tässä tutkimuksessa ei tutkittu ruokien annoskokoja, joten jatkotutkimuksena voisi myös selvittää, kuinka paljon suomalaiset nuoret syövät viikossa esimerkiksi karkkeja, hedelmiä ja vihanneksia.

The aim of this master’s thesis was to examine the association between parents’ socio-economic status, the residence and eating habits among 7th and 9th graders. This study inves-tigated if there exist urban-rural differences or geographic differences for adolescents eating habits. The eating habits were identified by consumption frequencies of breakfast, fruits, veg-etables and unhealthy snacks. The data of the study was based on the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) Study 2014 in Finland. The analyzed variables were background information, eating habits, parents’ socio-economic status and the residence of the 7th and 9th graders. Frequency distri-butions, cross-tabulations and chi-square test were used to analyze the data. The results indicate that boys ate less frequently fruits and vegetables and drank soft drinks more often than girls. Parents’ high socio-economic status was positively associated with healthy eating habits among adolescents. Statistically significant associations were found be-tween parents’ socio-economic status and consumption of breakfast, fruits, vegetables and sugary soft drinks. Adolescents living in rural areas are less likely to eat fruits, vegetables and unhealthy snacks than adolescents living in urban areas. The results were not linear. It is not possible to say whether adolescents living in rural areas or in the urban areas have healthier eating habits. There was no linear connection between the geographical habitual residence and the eating habits of adolescents. The findings underline the need for more deliberate and focused action to close gaps in social inequalities that affect food choices. Nutrition education in schools and school meals should be invested as the school reaches all children regardless of their residence and socio-economic status. The limitation of this study was a cross-sectional survey. Longitudinal studies are needed to reveal the potential causal relationships between parents’ socioeconomic status, the residence and eating habits among adolescents. Further research on onter factors that influ-ence the dietary choices of adolescents is indicated. This study did not investigate the food doses, so a further study could also research how much Finnish adolescents are eating can-dies, fruits and vegetables during one week.