Rauhan ja onnen ydinaseet : uutisointi Pohjois-Korean ydinaseista 1992-2013

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmen eri median, yhdysvaltalaisen The New York Timesin, brittiläisen The Guardianin ja poliittisia asiantuntijapuheenvuoroja julkaisevan Foreign Affairsin julkaisemia pääkirjoituksia Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta 1992-2013. Tutkimusaineistona käytetään myös Pohjois-Korean Pohjoismaiden suurlähetystön julkaisemia tiedotteita ja pohjoiskorealaisen uutistoimisto KCNA:n kautta julkaistuja tiedonantoja. New York Times, The Guardian ja Foreign Affairs ovat kukin arvostettuja painomedioita ja merkittäviä mielipiteenmuokkaajia. Ne ovat myös tärkeitä ääniä siinä keskustelussa, miten ydinaseet näytetään ja mitä valtiot voivat niiden omistuksella saavuttaa. Tutkimus käsittelee näiden kolmen vaikutusvaltaisen median antamia näyttökulmia uudesta ydinasevaltiosta Pohjois-Koreasta, joka murtautui vuonna 2006 ydinasemaiden kerhoon huolimatta pitkäkestoisesta ja intensiivisestä kansainvälisestä painostuksesta. Se käsittelee myös sitä, miten ydinaseet näytetään ja miten niistä puhutaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa, joka vaikutti ottaneen käänteen kohti ydinaseriisuntaa entisten Neuvostotasavaltojen luopuessa ydinasearsenaaleistaan. Tutkimuksessa käy ilmi, että aineistona käytetyt länsimaiset mediat antavat kriittisen kuvan Pohjois-Korean ydinasepyrkimyksistä, mutta niiden näyttökulmien välillä havaittiin myös eroja. New York Timesin ja Foreign Affairsin välittämää keskustelun sävyä voisi luonnehtia konservatiiviseksi, joka näyttää Pohjois-Korean kilpajuoksun kohti ydinasevaltion statusta hälyttävinä, mutta toisaalta vaikuttaisivat varovaisesti hyväksyvän jo olemassa olevien ydinasevaltioiden oikeutuksen. Brittiläinen The Guardian esittää Pohjois-Korean toiminnan yhtä suurella kriittisyydellä, mutta radikaalisti kyseenalaistaa varsinkin brittiläisen ydinasepelotteen tarpeen ja moraalisen oikeutuksen, sekä näyttää ydinaseet hyödyttöminä suurvaltastatuksen symboleina. Ydinasemaiden kerhoon murtautunut Pohjois-Korea puolestaan pyrkii näyttämään ydinaseensa positiivisesta kulmasta ja välittämään itsestään kuvan suurvaltojen ydinasemonopolin murtajana ja oikeuden ja tasapainon puolustajana Itä-Aasiassa.