Rauhan ja onnen ydinaseet : uutisointi Pohjois-Korean ydinaseista 1992-2013
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmen eri median, yhdysvaltalaisen The New York Timesin, brittiläisen The Guardianin ja poliittisia asiantuntijapuheenvuoroja julkaisevan Foreign Affairsin julkaisemia pääkirjoituksia Pohjois-Korean ydinaseohjelmasta 1992-2013. Tutkimusaineistona käytetään myös Pohjois-Korean Pohjoismaiden suurlähetystön julkaisemia tiedotteita ja pohjoiskorealaisen uutistoimisto KCNA:n kautta julkaistuja tiedonantoja.
New York Times, The Guardian ja Foreign Affairs ovat kukin arvostettuja painomedioita ja merkittäviä mielipiteenmuokkaajia. Ne ovat myös tärkeitä ääniä siinä keskustelussa, miten ydinaseet näytetään ja mitä valtiot voivat niiden omistuksella saavuttaa. Tutkimus käsittelee näiden kolmen vaikutusvaltaisen median antamia näyttökulmia uudesta ydinasevaltiosta Pohjois-Koreasta, joka murtautui vuonna 2006 ydinasemaiden kerhoon huolimatta pitkäkestoisesta ja intensiivisestä kansainvälisestä painostuksesta. Se käsittelee myös sitä, miten ydinaseet näytetään ja miten niistä puhutaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa, joka vaikutti ottaneen käänteen kohti ydinaseriisuntaa entisten Neuvostotasavaltojen luopuessa ydinasearsenaaleistaan.
Tutkimuksessa käy ilmi, että aineistona käytetyt länsimaiset mediat antavat kriittisen kuvan Pohjois-Korean ydinasepyrkimyksistä, mutta niiden näyttökulmien välillä havaittiin myös eroja. New York Timesin ja Foreign Affairsin välittämää keskustelun sävyä voisi luonnehtia konservatiiviseksi, joka näyttää Pohjois-Korean kilpajuoksun kohti ydinasevaltion statusta hälyttävinä, mutta toisaalta vaikuttaisivat varovaisesti hyväksyvän jo olemassa olevien ydinasevaltioiden oikeutuksen. Brittiläinen The Guardian esittää Pohjois-Korean toiminnan yhtä suurella kriittisyydellä, mutta radikaalisti kyseenalaistaa varsinkin brittiläisen ydinasepelotteen tarpeen ja moraalisen oikeutuksen, sekä näyttää ydinaseet hyödyttöminä suurvaltastatuksen symboleina. Ydinasemaiden kerhoon murtautunut Pohjois-Korea puolestaan pyrkii näyttämään ydinaseensa positiivisesta kulmasta ja välittämään itsestään kuvan suurvaltojen ydinasemonopolin murtajana ja oikeuden ja tasapainon puolustajana Itä-Aasiassa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29765]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
North Korea as a Small Great Power
Korhonen, Pekka; Mori, Tomoomi (Japan Focus, 2019)During the recent years the Democratic People’s Republic of Korea (DPRK) has rapidly advanced to the rank of a nuclear power, drawing simultaneously lots of attention on itself both by other states and the media. We argue ... -
Iranin ydinasepolitiikka Kenneth Waltzin neorealistisen teorian avulla tarkasteltuna.
Vatanen, Petja (2022)Tutkielmani on teoreettinen analyysi Iranin ydinohjelman kehityksistä vuoden 2022 syksyyn mennessä. Sen teoreettisena viitekehyksenä toimii Kenneth N. Waltzin neorealistinen eli defensiivinen realistinen ydinaseteoria. ... -
Tuhoa, tehoa ja tuhlausta : Helsingin sanomien ja New York Timesin ydinaseuutisoinnin tarkastelua diskurssianalyyttisestä näkökulmasta 1945-1998
Mäkilä, Kimmo (Jyväskylän yliopisto, 2007) -
Crisis communication and terrorism : mapping challenges and co-creating solutions
Ruggiero, Aino (University of Jyväskylä, 2017)Terrorism is a globally connected, uncontrollable, transboundary risk that continually evolves and changes forms, resulting in multiple complexities that affect the lives of both citizens and organisations across the ... -
The Samjiyon Orchestra as a North Korean Means for Gender Based Cultural Diplomacy
Korhonen, Pekka; Mori, Tomoomi (British Association for Korean Studies, 2020)In 2018 it appeared that a peace process on the Korean Peninsula had got underway. Lots of publicity was produced on inter-Korean relations and many types of messages and diplomatic actors started to move across the border ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.