Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorTarkka, Ina
dc.contributor.authorKorosuo, Marko
dc.date.accessioned2018-12-20T11:15:16Z
dc.date.available2018-12-20T11:15:16Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60736
dc.description.abstractRiittävän unen nähdään olevan välttämätöntä urheilijan yleisterveyden, suorituskyvyn ja palautumisen kannalta. Urheilijat nukkuvat kansainvälisen tutkimusaineiston mukaan keskimäärin alle seitsemän tuntia yössä, kun suositus on vähintään 7-9 tuntia. Urheilijat harjoittavatkin ammattiaan oletettavasti kroonisessa univajeessa. Syyksi on esitetty muun muassa 24/7 -yhteiskunta ilmiötä. Pitkittyneeseen ylikuormitustilaan ajautuneen urheilijan kokonaiskuormituksen ja palautumisen suhde on ollut usein pitkään epätasapainossa. Ylikuormitustapausten taustalla on lähestulkoon aina unihäiriöitä, kroonista univajetta ja kokonaisuudessaan vajavaista palautumista. Tutkimuskirjallisuus on ollut verrattain vähäistä unen merkityksestä pitkittyneen ylikuormitustilan viitekehyksessä sekä urheilijoiden unta parantavien lääkkeettömien menetelmien kohdalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitä ilmiöstä tiedetään ja antaa lääkkeettömiin keinoihin perustuva suositus siitä, miten urheilijoiden unta voidaan parantaa kroonisen univajeen ja osaltaan pitkittyneen ylikuormitustilan ennaltaehkäisemiseksi. Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tavoitteena oli luoda synteesi eli muodostaa kokonaiskuva tutkimusaiheeseen liittyen. Menetelmä sallii tutkimusasetelmaltaan erilaisten alkuperäistutkimuksen hyödyntämisen aineistona. Aineistonhaku toteutettiin eksplisiittisesti, jonka myötä pyrittiin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta. Aineiston analyysityökaluna käytettiin sisällönanalyysia. Katsauksen päälöydösten mukaan urheilijat nukkuvat huonosti ja liian vähän. Urheilijoiden unen parantamiseksi suositeltiin seuraavaa: riittävä kokonaisunimäärä tulee varmistaa ja kronotyypin mukaista vuorokausirytmiä tulisi pyrkiä noudattamaan. Lisäksi unihygienia ohjeiden mukaan kannattaa toimia ja rauhoittumista sekä nukahtamista helpottavia kognitiivisia menetelmiä voi perustellusti kokeilla. Sopiva kokonaisenergiansaanti ja erityisesti riittävä hiilihydraattien saanti edesauttaa elimistön glykogeenivarastojen riittävyyttä, mikä voi parantaa unen laatua. Kofeiini vaikuttaa uneen haitallisesti, joten sen käyttöä on syytä tarkastella. Johtopäätös on, että urheilijat ovat hyvin usein kroonisesti univajeisia huomattavia ajanjaksoja kilpailukauden aikana. Tämä voi osaltaan altistaa pitkittyneen ylikuormitustilan syntymiseen. Unen laatu on heikkoa erityisesti intensiivisillä jaksoilla harjoitus- ja kilpailukaudella. Katsauksessa esitetyn unen parantamiseen tähtäävän suosituksen vaikuttavuuden arvioinnissa tulee huomioida alkuperäistutkimusten näytön aste.fi
dc.description.abstractEnough sleep is seen to be essential to the athletes’ overall health, performance and recovery. According to the international research material, athletes sleep on average less than seven hours a night, when the recommendation is at least 7-9 hours. Athletes are practicing their profession presumably in chronic sleep deprivation. One major reason is the so called 24/7 society phenomenon. The relationship between total load and recovery of an athlete who has run into an overtraining syndrome has often been unbalanced for a long time. The underlying cause of the overtraining syndrome is almost always related to sleep disorders, chronic sleep deprivation and insufficient recovery. Research literature has been relatively small in the importance of sleep regarding overtraining syndrome and athletes sleep-improving non-medicated methods. The purpose of this study was to search what is known about the overtraining phenomenon and to provide a non-medication-based recommendation on how athletes sleep can be improved to prevent chronic sleep deprivation and overtraining syndrome. The study was carried out using the narrative literature review methodology. The aim was to create a synthesis, i.e. to form an overall picture of the research topic. The method allows the utilization of different original studies with different research settings as a material. The material search was explicitly carried out, which sought to increase the reliability of the study. Content analysis was used as the material analysis tool. According to the main findings of the study, athletes are not sleeping well nor enough. To improve the sleep of the athletes, it was recommended that a sufficient total number of sleep should be ensured and daily rhythms based on athletes chronotype should be sought. In addition, sleep hygiene practices and cognitive methods to ease sleeping can be reasonably tried out. Appropriate total energy intake, and adequate intake of carbohydrates, will help to fill in glycogen storage of the body, which can improve the quality of sleep. Caffeine may have negative impact on your sleep, so its use should be considered. The conclusion is that athletes are very often chronically sleep deprived for significant periods of time during the competition season. This can contribute to the emergence of overtraining syndrome. Athletes quality of sleep is weak, especially in intensive periods during the training and competition season. In assessing the effectiveness of the recommendation to improve the sleep presented in the review, the degree of validity of original studies should be considered.en
dc.format.extent92
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherpitkittynyt ylikuormitustila
dc.titleUnen merkitys urheilijan pitkittyneen ylikuormitustilan ennaltaehkäisyssä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201812205270
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysourheilijat
dc.subject.ysounivaje
dc.subject.ysopalautuminen
dc.subject.ysosuorituskyky
dc.subject.ysounihäiriöt
dc.subject.ysouni (biologiset ilmiöt)
dc.subject.ysokirjallisuuskatsaukset
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot