Not Experts - But Music! : Remarks on Adolescents' Music Education in Finnish Waldorf Schools

Abstract

Musiikin kuuntelemisella ja aktiivisella toiminnalla sen parissa sekä musiikkiterapian eri muodoilla on osoitettu olevan selvä yhteys ja vaikutus murrosikäisen nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tarkastelen artikkelissani steinerkoulun musiikkikasvatusta ja tavoitteita suhteessa murrosikäisen oppilaan kehitykseen. Yhtenäiskoulurakenteensa mukaisesti (steinerkoulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu) kaikille yhteinen musiikin opetus jatkuu läpi perusopetus- ja lukiovaiheen. Tutkimukseni kohderyhmän muodostavat yläkouluikäiset, 13−15-vuotiaat nuoret, joiden kohdalla heitä ympäröivän musiikin ja sen tuottamien kokemusten ja elämysten, mutta myös musiikin opetuksen vaikutusta murrosiän psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen on tutkittu paljon viime vuosina. Perusopetuksessa musiikin opetus on yhteistä kaikille alakouluvaiheessa. Tämän jälkeen musiikkia tarjotaan valinnaisena oppiaineena, johon oppilaat valikoituvat yleensä harrastuneisuuden perusteella. Kuitenkin musiikkikasvatus, erityisesti toiminnallinen musiikkikasvatus on nykyisen tutkimuksen valossa tärkeä ja tarpeellinen kaikille ikäkauden oppilaille heidän kokonaiskehityksensä kannalta. Musiikkikasvatuksen uutena haasteena on siten musiikillisesti valikoitumattomien oppilaiden musiikkisuhteen voimistaminen. Pyrin osoittamaan, miten kaikille oppilaille yhteisen musiikkikasvatuksen kautta koettu elämyksellisyys sekä sosiaalinen ja psyykkinen toiminta ovat ensiarvoisia tämän herkän murrosiän kehitysvaiheen kannalta ja kuinka koulun musiikkikasvatuksen osallistumiskriteereitä tulisi mahdollisesti arvioida uudelleen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.