Sosioekonomisten tekijöiden yhteydet työkykyyn ja työuupumukseen : Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen tuloksia
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Työ on keskeisimpiä asioita ihmisten elämässä, minkä vuoksi väestön työkyvyllä on suuri mer-kitys sekä yksilöiden että yhteiskunnan toiminnassa. Työurat pitenevät eläkeiän noustessa ja hyvä työkyky voi pidentää työuria sekä lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia. Työkyvyssä on havaittu muiden terveyden ulottuvuuksien tapaan väestöryhmien välisiä sosioekonomisia eroja. Ikääntyvien sekä alemmissa sosioekonomisessa asemissa olevien työkyky on heikompi. Työuupumus on moniulotteinen ongelma työelämässä, joka johtaa pahimmillaan pitkiin sairaslomiin ja työkyvyttömyyteen. Sillä on havaittu olevan kielteisiä seurauksia työkyvylle. Haitoista kärsivät niin työntekijä, organisaatio kuin yhteiskuntakin.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, näkyykö työkyvyssä ja työuupumuksessa sosioekonomisten tekijöiden (sukupuoli, ikä, koulutus, työsuhde, työmuoto, ammattiasema ja toimiala) mukaisia eroja. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella, onko sosioekonomisilla tekijöillä yhteyttä heikentyneeseen työkykyyn tai toistuvasti koettuun kohtuuttomaan uupumukseen.
Tutkimuksen aineisto oli Matka hyvään kuntoon –kampanjan kevään 2017 rekkakiertueen työhyvinvointikyselyaineisto (n=1311). Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmistolla. Koetun työkyvyn ja kohtuuttoman uupumuksen eroja sosioekonomisten tekijöiden mukaan selvitettiin ristiintaulukoimalla ja khiin neliötestillä (χ2). Sosioekonomisten tekijöiden ja heikentyneen työkyvyn sekä toistuvasti koetun kohtuuttoman uupumuksen yhteyttä tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla.
Tulokset osoittivat, että koettu työkyky heikentyy iän myötä. Lisäksi eroja havaittiin ikäryhmien, koulutusasteiden, työsuhteiden, työmuotojen ja ammattiasemien välillä. Keskeisimmin heikentyneeseen työkykyyn yhteydessä on korkea ikä sekä sosioekonomisista muuttujista perusasteen koulutus ja epäsäännöllinen työ. Työuupumuksessa, työpäivän jälkeisenä kohtuuttomana uupumuksena mitattuna, on eroa sukupuolten, ikäryhmien, koulutusasteiden, työsuhteiden ja työmuotojen välillä. Merkittävimmät siihen yhteydessä olevat sosioekonomiset tekijät ovat naissukupuoli, korkea ikä, ammattikoulutus ja epäsäännöllinen työ. Tutkimuksen tulokset koskevat vain tutkimuksen kohteena olevaa joukkoa eivätkä ole yleistettävissä koko väestöön.
Tämän tutkimuksen perusteella iän tuomaan työkyvyn heikkenemiseen tulisi kiinnittää huomiota. Naisten työuupumuksen syitä tulisi selvittää tarkemmin ja niihin pitäisi puuttua. Epäsäännöllistä työtä tekevien heikentyneeseen työkykyyn ja kohtuuttomaan uupumukseen vaikuttavia tekijöitä tulisi tutkia lisää ja tehdä tarvittavia muutoksia niihin.
...
The role of work is important in people's lives, which is why the work ability of the population plays a major role in the functioning of both individuals and society. Working careers lengthen as the retirement age increases. Good work ability can extend the career and increase productivity and well-being. There has been detected socioeconomic inequalities in work ability as well as in other dimensions of health. For example, older people and people at low socioeconomic positions estimate their work ability at a lower level. Occupational burnout is a multi-dimensional problem in working life which, in the worst case, leads to long-term sick leaves and disability retirement. It has been shown to have negative contribution to work ability. Disadvantages are suffered by an employee, an organization, as well as a society.
The aim of this Master's thesis study was to investigate how socioeconomic factors (gender, age, education, employment type, work type, occupation and industry) are associated with reduced work ability and repeatedly experienced unreasonable exhaustion. Study also investigated whether there is differences in work ability and unreasonable exhaustion by socioeconomic factors.
The data are obtained from the work satisfaction survey of Matka hyvään kuntoon -campaign of spring 2017 (n=1311). The analysis were conducted by using IBM SPSS Statistics 24 soft-ware. The differences between perceived work ability and unreasonable exhaustion by socieconomic factors were determined by cross-tabulation and chi-square test (χ2). The association between socioeconomic factors and impaired work ability as well as repeatedly experienced unreasonable exhaustion were studied by binary logistic regression analysis.
Results indicated that perceived work ability decreases with age. In addition, differences in work ability were found between age groups, educational levels, employment type, work type and occupational positions. The most important factor associated with reduced work ability was older age from socioeconomic factors primary education and irregular work. There was found differences in burnout, measured as unreasonable exhaustion, between genders, age groups, educational levels, employment type and work type. The most important socioeconomic factors associated with repeatedly experienced unreasonable exhaustion are female gender, high age, vocational training and irregular work. The results of this study concern only the subject group and are not generalized to the whole Finnish population.
According to this study special attention must be paid to the work ability reducing by age. The causes of women’s burnout should be investigated more specifically and should be addressed. Further investigation and making necessary changes to the factors affecting reduced work ability and unreasonable exhaustion among irregular workers are needed.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Työn vaatimus- ja voimavaratekijät pankissa ja insinöörityön yrityksessä ja vaatimus- ja voimavaratekijöiden yhteydet työuupumukseen
Somppi, Mika (2014)Tutkimuksessa tutkittiin työn vaatimustekijöiden ja voimavaratekijöiden mallin viitekehyksen mukaisesti työhyvinvoinnin rakentumista kahdessa suomalaisessa yritysorganisaatiossa, pankissa ja suunnittelu- ja insinööritoimistossa. ... -
Hoitohenkilöstön kokema työn intensiivisyys : yhteydet työuupumukseen ja työn imuun sekä mielenrauha näitä yhteyksiä muuntavana tekijänä
Zammit, Naomi Farrugia (2020)Tässä tutkimuksessa tutkitaan työn intensiivisyyden neljän osa-alueen yhteyttä työuupumukseen ja työn imuun. Työn intensiivisyydellä viitataan ajan myötä lisääntyneisiin työvaatimuksiin, joita tutkitaan tässä tutkimuksessa ... -
Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen : kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia
Salonen, Kirsi; Hyvönen, Katriina; Määttä, Katariina; Feldt, Taru; Mauno, Saija; Muotka, Joona (Jyväskylän yliopisto, 2018) -
Burnout-related ill-being at work : Associations between mindfulness and acceptance skills, worksite factors, and experienced well-being in life
Puolakanaho, Anne; Tolvanen, Asko; Kinnunen, Sanna; Lappalainen, Raimo (Elsevier BV, 2018)The aim of this paper was to investigate the associations between mindfulness and acceptance (MAA) skills and burnout-related ill-being at work (ILLB) after eliminating the impact of worksite (WS) and general well-being ... -
Kotitalouden sosioekonomisten tekijöiden yhteys asumismuodon valintaan Suomessa vuosina 2000–2019
Keltakangas, Kira (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus kotitalouden asunnon hallintaperusteen valintaan ja selvittää kotitalouden sosioekonomisten tekijöiden yhteys asumismuodon valintaan Suomessa. Kotitalouden asumismuodon ...