Show simple item record

dc.contributor.advisorVilkuna, Kustaa H.J.
dc.contributor.advisorFrigren, Pirita
dc.contributor.authorOksanen, Noora
dc.date.accessioned2018-11-28T13:23:45Z
dc.date.available2018-11-28T13:23:45Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60375
dc.description.abstractPro gradu -työni käsittelee kansakoululaitosta kahden jyväskyläläisen kasvatusopillisen aikakauslehden kautta. Lehdet ilmestyivät 1860–luvulla ja 1870–1880 -luvuilla. Kansakoulua kohtaan koettiin epävarmuutta niin ylemmissä kuin alemmissakin säädyissä, ja näin ollen Jyväskylän seminaarin lehtorit alkoivat julkaista kansakoulun asioita käsitteleviä lehtiä pyrkien poistamaan näitä ennakkoluuloja ja vahvistamaan koulun asemaa. Koti ja koulu: sanomia lasten kasvattajille ja Kansakoulu: kasvatus-opillinen sanomalehti käsittelivät koululaitosta filosofisista pohdinnoista käytännön järjestelyihin, ja pyrkivät tällä kasvattamaan koulun suosiota. Diskurssianalyysin keinoja käyttämällä tutkin, miten lehdet puolustivat kansakoulun olemassaoloa ja kuvasivat sen kasvatustehtäviä sekä miten sukupuolet näyttäytyivät aineistossa. Tutkimuksessa kasvatus nousi merkittävimmäksi teemaksi, ja kasvatuksen kautta käsiteltiin teemoina kansakunnan muotoutumista ja tulevaisuutta sekä sukupuolten rooleja yhteiskunnassa. Kansakoululaitos nähtiin keinona kehittää kansakuntaa eteenpäin. Nainen esitettiin ideaalitilanteessa vahvasti kasvattajana ja mieheltä odotettiin yhteiskunnallista osallistumista. Myös tyttöjen opetuksesta kirjoitettaessa painotettiin kasvattajuuden merkitystä. Poikien rooli ei noussut aineistossa vahvasti esille. Mies koettiin soveltuvan kasvattamaan oman sukupuolensa edustajia. Sen sijaan nainen koettiin pystyvämmäksi kasvattamaan kumpaakin sukupuolta. Silti suurin osa tuon aikaisista opettajista oli vielä miehiä, vaikka opettajaseminaarissa sukupuolijakauma oli tasainen. Yhteis- ja erillisopetus tulivat esille sukupuolia yhdistävinä tai erottavina tekijöinä. Yhteisopetusta pidettiin aineistossa kummallekin sukupuolelle hyödyllisenä. Silti liikunnassa ja käsitöissä yhteisopetuksenkin kannattajat näkivät erillisopetuksen olevan tarpeen. Aikana, jolloin lasten koulunkäynti ei ollut pakollista ja kansa koki sen vieraana, kasvatusopilliset aikakauslehdet toivat esille syitä, miksi lasten opetus oli tärkeää ja merkittävää. Lehdet eivät välttämättä tavoittaneet sitä yleisöä, johon halusivat eniten vaikuttaa. Silti ne osallistuivat aikansa filosofiseen keskusteluun kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista muutoksista ja toivat esille myös vähemmistön näkökulmia kasvatukseen liittyen.fi
dc.format.extent90
dc.language.isofi
dc.titleOikeanlaiseksi mieheksi ja naiseksi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201811284917
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysopojat (ikäryhmät)
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysokasvatus
dc.subject.ysokansakoulu
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysosukupuoli
dc.subject.ysokoti
dc.subject.ysomiehet
dc.subject.ysotytöt
dc.subject.ysokoulukasvatus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record