Pedagoginen etiikka koulukasvatuksen karttana ja kompassina

Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata opettajaksi opiskelevien 1) käsityksiä opettajan työn eettisestä luonteesta, 2) näkemyksiä ohjaajan, opettajan ja kouluttajan työn eettisistä haasteista käytännössä, 3) oikeudenmukaisuutta koskevia menettelytapoja sekä 4) pedagogista etiikkaa määritteleviä kuvauksia. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2001-2003 Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajaksi opiskelevilta osana opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvaa pedagogisen etiikan opintojaksoa. Eettisiä käsityksiä koskevan aineiston laajuus oli 185 opiskelijaa, eettisesti haasteellisten tilanteiden kuvauksia saatiin 310 opiskelijalta, oikeudenmukaisuutta koskevia menettelytapoja arvioivia opiskelijoita oli 76 ja pedagogisen etiikan määritelmän tuotti 106 opiskelijaa. Tulosten mukaan opiskelijat olivat vahvasti hyve-eettisiä ajattelijoita, jotka uskoivat vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvattajina ja opettajina. Tavallisimmiksi opettajan työn eettisiksi haasteiksi nähtiin puolueellisuuden ja oikeudenmukaisuuden kysymykset, vastuun ja vallan suhde sekä pedagogisiin ratkaisuihin (opetussisältöjen valinta ja oppilasarviointi) liittyvät dilemmat. Oikeudenmukaisuutta koskevia menettelytapoja tuli arvioida vanhempien kanssa syntyneessä erimielisyydessä, oppilaiden keskinäisessä nahinoinnissa ja kotitehtäviä koskevassa kiistassa. Yksipuolinen päätöksenteko ja keskustelu olivat tavallisia toimintaehdotuksia, joissain tapauksissa ongelma haluttiin delegoida kollegalle tai rehtorille. Laadullisesti tarkastellut pedagogisen etiikan määritelmät nostivat esiin arvot ja normit, hyvä-paha-tematiikan, opettajan arvioivan (pedagogisen/ reflektiivisen) ajattelun, kasvatusprosessin, oikeudet ja velvollisuudet, ihmisten välisen vuorovaikutuksen sekä opettajan oman ammatillisen kehittymisen. Tutkimusaineisto on tapaustutkimuksellinen, mutta se antaa varovaisia mahdollisuuksia yleistää tuloksia opettajaksi opiskelevia laajemminkin koskeviksi.