Cygnaeuksen varjossa : seminaarinjohtaja Karl Gabriel Leinbergin kirjeenvaihtoverkostot 1869–1894
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Jyväskylän seminaaria vuosina 1869-1894 johtanut Karl Gabriel Leinberg oli koko seminaarin pitkäaikaisin johtaja. Hänestä aiemmin tehty tutkimus on keskittynyt seminaarinjohtajuutta enemmän hänen historiantutkimukselliseen uraansa. Muistelmissa Leinbergista on annettu autoritäärisestä johtajasta, jonka välit seminaarin oppilaisiin tai opettajiin olivat huonot. Leinbergin aikaa seminaarinjohtaja on sivuttu Jyväskylän seminaarista sekä yleisesti kansakouluseminaareista tehdyssä tutkimuksessa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kirjeenvaihdon perusteella sitä kuvaa ja asemaa, joka hänen aikalaisillaan hänestä oli.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan hänelle lähetettyjen kirjeiden perusteella Leinbergin asemaa seminaarinjohtajana sekä sitä, miten ja millaisissa asioissa hänelle kirjeitä kirjoittaneet henkilöt häntä lähestyivät. Aineistona tutkielmassa ovat Leinbergille lähetetyt kirjeet vuosilta 1869-1894. Tutkimusmenetelmänä on sosiaalinen verkostoanalyysi. Leinbergin kirjeenvaihtoverkostoa tarkastellaan sosiaalisiin suhteisiin oleellisesti liitettyjen sosiaalisen pääoman ja luottamuksen käsitteiden kautta. Lisäksi suhteiden analyysissa käytetään jakoa vertikaalisiin ja horisontaalisiin suhteisiin.
Kirjeenvaihtosuhteet perustuivat pääsääntöisesti Leinbergin johtamaan seminaariin sekä sen hallintoon. Leinbergin kirjeenvaihtoverkosto oli laaja ja se kattoi koko Suomen suuriruhtinaskunnan alueen painottuen väkiluvuilta suurimmille seuduille, mutta kattaen kansakoulujen myötä myös pienemmät paikkakunnat. Kirjeitä lähettivät esimerkiksi niin kansakoulujen ylitarkastajat ja senaattorit kuin aiemmin seminaarissa opiskelleet kansakoulunopettajat ja seminaarinopettajatkin. Vahvimmat suhteet muodostuivat Helsingissä vaikuttaneisiin Uno Cygnaeukseen, Wilhelm Flomaniin ja Adolf Mecheliniin. Leinbergille lähetetyt kirjeet heijastelivat kansakoulujärjestelmää. Uusien, perustettavien kansakoulujen johtokunnat etsivät Leinbergin kautta opettajia. Entiset opiskelijat taas pyysivät pätevyyden tuoneita todistuksia ja suosituksia uusiin tehtäviin.
Alkuun hyvin toiminut Leinbergin ja Cygnaeuksen suhde antoi Leinbergille uusia mahdollisuuksia kehittää kansakoulujärjestelmää edelleen myös seminaarinjohtajuuden ulkopuolella. Kuitenkin suhteen heiketessä ja lopulta Cygnaeuksen kuollessa Leinberg tuli verkostossaan syrjäytetyksi. Suhde uuteen ylitarkastajaan Wilhelm Flomaniin ei muodostunut yhtä vahvaksi. Entisiin opiskelijoihin nähden Leinberg oli taas avulias ja lämmin seminaarinjohtaja, jolta vanhat oppilaat pyysivät opastusta ja myös lupaa siirtyä opettajantehtävästä toiseen. Opettajien kautta Leinberg sai kansakoulujen tilasta tietoa, jota hän hyödynsi edelleen pääomana muissa suhteissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29114]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ihanteet karisevat ja tuleva arkipäiväisyys saa sijaa : uran alkuvaiheissa olleiden naiskansakoulunopettajien professionaalisen identiteetin rakentuminen 1922–1929
Kupiainen, Sanni (2020)Itsenäistymisen jälkeen suomalainen yhteiskunta koki muutoksia elinkeino- ja väestörakenteiden sekä lainsäädännön muuttuessa. Itsenäinen Suomi vakiinnutti hallinnollisia organisaatioitaan, johon myös kansakoululaitos kuului. ... -
Tapaus Haataja ja miehen moraalinen mitta : Miesoppilaiden ja opettajien konfliktit opettajaseminaareissa 1920- ja 1930-luvuilla
Ylikotila, Anna-Kaisa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2022)Anna-Kaisa Ylikotila kertoo omassa artikkelissaan, miten Jyväskylän seminaarissa yli sata miesoppilasta nostivat vuonna 1925 kanteen seminaariopettaja Heikki Haatajaa vastaan. Kanteessa Haatajaa syytettiin opettajalle ... -
The Agency and Practical Learning of a Lay Advocate in Seventeenth-Century Helsinki : The Case of Gabriel Abrahamsson
Impola, Petteri (Palgrave Macmillan, 2019)This chapter discusses seventeenth-century Sweden, where academically trained advocates and procurators emerged but attempts of advocacy monopoly failed. The case of Gabriel Abrahamsson—a son of a pastor, a former cavalryman ... -
"Keskiluokkaistuva kansakoulunopettajisto" : Jyväskylän opettajaseminaarin opiskelijoiden kulttuurisosiaaliset taustat seminaariyhteisössä vuosina 1920-1932
Kiiski, Anni-Sofia (2016)Tässä tutkimuksessa selvitän Jyväskylän kansakouluopettajaseminaarin opiskelijoiden kulttuurisosiaalisia taustoja sekä niiden ilmentymistä seminaarin opetuksessa 1920- ja 1930-luvuilla. Kulttuurisosiaalisella taustalla ... -
Mitä luokanopettaja ei opi Jyväskylän yliopistossa? : luokanopettajien kokemuksia työelämästä
Parkkonen, Susanna (2021)Opintojen viimeisen vuoden aikana useat luokanopettajaopiskelijat ”heräävät” siihen, että heidän tulisi näillä tiedoilla ja taidoilla lähteä kantamaan opetuksellinen vastuu luokallisesta oppilaita. Onko jotain, mitä en ...