dc.contributor.author | Sunnari, Eeva | |
dc.date.accessioned | 2018-11-19T06:13:41Z | |
dc.date.available | 2018-11-19T06:13:41Z | |
dc.date.issued | 2009 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60229 | |
dc.description.abstract | Johtamisen laadun merkitys kasvaa yleishyödyllisissä urheiluseuroissa managerialismin
vahvistuessa ja kokopäiväisten työntekijöiden lukumäärän noustessa. Noin 12%:ssa
suomalaisista urheiluseuroista on kokopäiväinen työntekijä. Hallinnolliset työntekijät,
kuten toiminnanjohtajat, työskentelevät useimmiten vielä yksin.
Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten voidaan
parantaa seurajohtamisen laatua, selkeyttää seuratoimintaa ja toiminnanjohtajan työtä
sekä luoda niille jatkuvuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan yleishyödyllisen
taitoluisteluseuran johtamisen haasteita ja esitetään niihin mahdollisia ratkaisuja.
Selvityksen aineistoina ovat aiemmat tutkimukset, seuran arkistomateriaalit sekä 11
kvalitatiivista puolistrukturoitua haastattelua, joissa on kerätty tietoja Helsingin
taitoluisteluklubin (HTK) hallitukselta, nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä sekä muiden
suomalaisten taitoluisteluseurojen toiminnanjohtajilta. Haastatteluaineistoa tarkasteltiin
lähilukumenetelmän (seuran arkistomateriaalit ja hallituksen pöytäkirjat) sekä
laadullisen viitekehysanalyysin (haastattelut) avulla. Analysoinnin jäsentämiseksi
luotiin viitekehys aiempien tutkimusten (kvalitatiivinen managerialismi, johtamisen
auditointi, hallintotapasuositukset, laatujohtaminen) pohjalta.
Tulokset vahvistivat seuran hallinnon kriittisen massan olevan äärirajoillaan.
Yhteiskunnallisten muutosten takia lyhyemmässä ajassa on tehtävä enemmän.
Vapaaehtoisten motiivit ja sitoutuminen näyttävät muuttuneen yhteisen hyvän
edistämisestä yksilön etujen ajamiseen, ja seurajäsenet aktiivisine vanhempineen
muistuttavat laatutietoisia kuluttajia. Vapaaehtoistyön määrän ja tarpeen kasvaessa
tiettyjä toimintoja on ammattimaistettava ja vapaaehtoistyötä vahvistettava.
Toimintakulttuuri vaikeutuu, koska mukana olevilla on ristiriitaisia odotuksia,
henkilöresurssit ovat aiempaa moninaisempia ja esimiehet toimivat vapaaehtoispohjalta.
Lisäksi tähän vaikuttaa taitoluistelun erityislaatu lajina, jossa taide ja urheilu yhdistyvät.
Johtamisen parhaita käytäntöjä tulisi kehittää seuran johtamisen laadun parantamiseksi
ottamalla käyttöön menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisten laatutoimenpiteiden
ominaisuuksien synteesiä. Koska ammattimainen johtaminen ei vielä ole
toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kolmannen sektorin urheiluseuroissa, realistisin
ratkaisu HTK:lle sekä muille samojen haasteiden parissa painiville organisaatioille
lienee vähittäinen siirtyminen kohti ammattimaisempia toimintoja keskittyen samalla
vapaaehtoisten innostamiseen. | fi |
dc.description.abstract | The quality of management is becoming increasingly important for non-profit sport
clubs, as the trend of managerialism strengthens and the number of full-time employees
grows. In Finland, 12% of non-profit sports clubs have a full-time employee. Those in
administrative positions, such as Directors of Operations, often still work alone.
This qualitative case study focuses on how the quality of a club’s management could be
improved in order to introduce sustainability and clarity to the activities and a rationale
for the Director’s position. The challenges found in the management of a non-profit
sport club in figure skating are examined and possible solutions for them proposed. The
investigation is based on previous research in the field, on club archive materials and on
11 qualitative semi-structured interviews of the Board members and current and
previous employees of the Helsinki Figure Skating Club (HFSC), and other Directors of
Operations in Finnish figure skating clubs. The data was examined by means of close
reading (the Club’s archives and Board meeting minutes) and qualitative framework
analysis (the interviews). On the basis of previous studies (qualitative managerialism,
management audit, governance guidelines, quality management), a framework was
outlined to provide structure for the analysis.
The results confirm that the critical mass of the Club’s administration has reached its
limits. Because of societal changes, more has to be done in less time. The motives and
commitment of volunteers seem to have transformed from common benefits into more
individualistic interests, and club members and their active parents bear a resemblance
to quality-conscious consumers. These changes give rise to the need to professionalize
certain functions and the necessity to strengthen volunteering, the rate of and demand
for which are increasing. Challenges for operations are also brought about by
conflicting expectations, the diversity of human resources, the voluntary superiors, and
the specialty of figure skating as a discipline combining art and sport, which contribute
to a more complex operational culture.
Managerial best practices must be developed to reduce gaps in the Club’s management.
Methods based on a synthesis of features of quality measures will contribute to better
managerial operations. Fully professional management is not yet a feasible option for
non-profit sport clubs. Therefore, moving gradually towards more professional
measures, while also inspiring volunteers, is likely to be the most realistic solution
applicable to the HFSC and other similar organizations facing comparable challenges. | en |
dc.format.extent | 172 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.title | Towards more professional management of non-profit sport clubs : case study on challenges and solutions in figure skating | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201811194764 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikunnan yhteiskuntatieteet | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Sciences of Sport | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5032 | |
dc.subject.yso | vapaaehtoistyö | |
dc.subject.yso | managerialismi | |
dc.subject.yso | laatujohtaminen | |
dc.subject.yso | urheiluseurat | |
dc.subject.yso | volunteer work | |
dc.subject.yso | managerialism | |
dc.subject.yso | quality management (leadership) | |
dc.subject.yso | sports clubs | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |