Towards more professional management of non-profit sport clubs : case study on challenges and solutions in figure skating

Abstract

Johtamisen laadun merkitys kasvaa yleishyödyllisissä urheiluseuroissa managerialismin vahvistuessa ja kokopäiväisten työntekijöiden lukumäärän noustessa. Noin 12%:ssa suomalaisista urheiluseuroista on kokopäiväinen työntekijä. Hallinnolliset työntekijät, kuten toiminnanjohtajat, työskentelevät useimmiten vielä yksin.

Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten voidaan parantaa seurajohtamisen laatua, selkeyttää seuratoimintaa ja toiminnanjohtajan työtä sekä luoda niille jatkuvuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan yleishyödyllisen taitoluisteluseuran johtamisen haasteita ja esitetään niihin mahdollisia ratkaisuja. Selvityksen aineistoina ovat aiemmat tutkimukset, seuran arkistomateriaalit sekä 11 kvalitatiivista puolistrukturoitua haastattelua, joissa on kerätty tietoja Helsingin taitoluisteluklubin (HTK) hallitukselta, nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä sekä muiden suomalaisten taitoluisteluseurojen toiminnanjohtajilta. Haastatteluaineistoa tarkasteltiin lähilukumenetelmän (seuran arkistomateriaalit ja hallituksen pöytäkirjat) sekä laadullisen viitekehysanalyysin (haastattelut) avulla. Analysoinnin jäsentämiseksi luotiin viitekehys aiempien tutkimusten (kvalitatiivinen managerialismi, johtamisen auditointi, hallintotapasuositukset, laatujohtaminen) pohjalta.

Tulokset vahvistivat seuran hallinnon kriittisen massan olevan äärirajoillaan. Yhteiskunnallisten muutosten takia lyhyemmässä ajassa on tehtävä enemmän. Vapaaehtoisten motiivit ja sitoutuminen näyttävät muuttuneen yhteisen hyvän edistämisestä yksilön etujen ajamiseen, ja seurajäsenet aktiivisine vanhempineen muistuttavat laatutietoisia kuluttajia. Vapaaehtoistyön määrän ja tarpeen kasvaessa tiettyjä toimintoja on ammattimaistettava ja vapaaehtoistyötä vahvistettava. Toimintakulttuuri vaikeutuu, koska mukana olevilla on ristiriitaisia odotuksia, henkilöresurssit ovat aiempaa moninaisempia ja esimiehet toimivat vapaaehtoispohjalta. Lisäksi tähän vaikuttaa taitoluistelun erityislaatu lajina, jossa taide ja urheilu yhdistyvät.

Johtamisen parhaita käytäntöjä tulisi kehittää seuran johtamisen laadun parantamiseksi ottamalla käyttöön menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisten laatutoimenpiteiden ominaisuuksien synteesiä. Koska ammattimainen johtaminen ei vielä ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kolmannen sektorin urheiluseuroissa, realistisin ratkaisu HTK:lle sekä muille samojen haasteiden parissa painiville organisaatioille lienee vähittäinen siirtyminen kohti ammattimaisempia toimintoja keskittyen samalla vapaaehtoisten innostamiseen.

The quality of management is becoming increasingly important for non-profit sport clubs, as the trend of managerialism strengthens and the number of full-time employees grows. In Finland, 12% of non-profit sports clubs have a full-time employee. Those in administrative positions, such as Directors of Operations, often still work alone.

This qualitative case study focuses on how the quality of a club’s management could be improved in order to introduce sustainability and clarity to the activities and a rationale for the Director’s position. The challenges found in the management of a non-profit sport club in figure skating are examined and possible solutions for them proposed. The investigation is based on previous research in the field, on club archive materials and on 11 qualitative semi-structured interviews of the Board members and current and previous employees of the Helsinki Figure Skating Club (HFSC), and other Directors of Operations in Finnish figure skating clubs. The data was examined by means of close reading (the Club’s archives and Board meeting minutes) and qualitative framework analysis (the interviews). On the basis of previous studies (qualitative managerialism, management audit, governance guidelines, quality management), a framework was outlined to provide structure for the analysis.

The results confirm that the critical mass of the Club’s administration has reached its limits. Because of societal changes, more has to be done in less time. The motives and commitment of volunteers seem to have transformed from common benefits into more individualistic interests, and club members and their active parents bear a resemblance to quality-conscious consumers. These changes give rise to the need to professionalize certain functions and the necessity to strengthen volunteering, the rate of and demand for which are increasing. Challenges for operations are also brought about by conflicting expectations, the diversity of human resources, the voluntary superiors, and the specialty of figure skating as a discipline combining art and sport, which contribute to a more complex operational culture.

Managerial best practices must be developed to reduce gaps in the Club’s management. Methods based on a synthesis of features of quality measures will contribute to better managerial operations. Fully professional management is not yet a feasible option for non-profit sport clubs. Therefore, moving gradually towards more professional measures, while also inspiring volunteers, is likely to be the most realistic solution applicable to the HFSC and other similar organizations facing comparable challenges.