Itsemurha sosiaalityön tutkimuksessa : katsaus kansainvälisiin tutkimusartikkeleihin 2007–2017.

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitän, millaisia itsemurhan riskitekijöitä ja itsemurhalta suojaavia tekijöitä sosiaalityön kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu. Lisäksi tutkin, millainen rooli sosiaalityölle annetaan itsemurhien ehkäisyssä. Haluan herättää keskustelua itsemurhien ehkäisystä osana suomalaista sosiaalityötä ja tarjota keskustelun tueksi kansainvälisen itsemurhatutkimuksen havaintoja. Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostavat tutkittu tieto suomalaisesta huono-osaisuudesta ja eriarvoisuudesta sekä sosiaalityöstä professiona, jonka tavoitteena on ehkäistä ja poistaa pahoinvointia yhteiskunnassa.

Tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, joka tarjoaa yleiskatsauksen sosiaalityön itsemurhatutkimuksesta. Itsemurhien tutkimus ei ole sosiaalityön tutkimuksessa valtavirtaa, joten tutkielmallani ja saamillani tuloksilla vahvistan sosiaalityön tietopohjaa itsemurhien taustalla vaikuttavista tekijöistä ja sosiaalityön roolista itsemurhien ehkäisyssä. Tutkielmani aineisto koostuu 92 kansainvälisestä itsemurhaa käsittelevästä sosiaalityön tutkimusartikkelista.

Aineistossa useimmin mainittuja itsemurhan riskitekijöitä ovat mielenterveyden häiriö, ongelmallinen päihteidenkäyttö, ongelmat sosiaalisissa suhteissa, aiemmat itsemurhayritykset, aseiden tai tappavien aineiden helppo saatavuus, läheisen itsemurha, stressi ja psyykkinen kuormitus, seksuaalinen hyväksikäyttö, eristyneisyys tai sosiaalisen tuen puute, työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja velat sekä lähisuhdeväkivalta. Suojaavina tekijöinä useimmin mainitaan sosiaalinen tukiverkosto, uskonnollisuus ja yhteisöllisyys. Artikkeleiden perusteella itsemurhia ehkäisevää sosiaalityötä pitäisi tehdä yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla. Lisäksi tärkeää on rakenteellinen sosiaalityö ja tietoisuuden lisääminen. Sosiaalityöntekijöillä tunnistetaan olevan erityisosaamista margianaalissa elävien henkilöiden kanssa työskentelyyn ja henkilön sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen. Toisaalta monissa artikkeleissa sosiaalityöntekijöiden arvioidaaan tarvitsevan lisää koulutusta itsetuhoisten henkilöiden kanssa työskentelyyn vaikuttavuuden ja eettisyyden varmistamiseksi.

Tutkielmani soveltavassa osiossa arvioin kansainvälisten tutkimusten antia suomalaiselle sosiaalityölle ja sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä itsemurhien ehkäisemiseksi Suomessa.