Onko iäkkäillä sukupuolta tutkimuksessa? : katsaus iäkkäiden naisten asemaan sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa

Iäkkäiden määrä Suomessa on suuri ja kasvaa tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan naisten osuus vanhimmissa ikäryhmissä on suuri. Iäkkäät naiset ovat miehiä vähävaraisempia, ja he ovat vanhuudessa enemmän riippuvaisia yhteiskunnan tuesta. Tästä huolimatta ei iäkkäiden naisten ryhmästä tuoteta paljon tutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksessa on kiinnitetty vähäisesti huomiota sukupuolen merkityksiin, eikä Suomessa ole vahvaa gerontologisen sosiaalityön tutkimustraditiota. Tutkimukseni perustuu näihin lähtökohtiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa ryhmästä, jonka on todettu olevan eri syistä haavoittuvassa asemassa. Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana on intersektionaalisuus. Sen mukaan ihmiset kuuluvat samanaikaisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin kategorioihin, jotka voivat lisätä tai vähentää heidän haavoittuvuuttaan. Haavoittuvuus ymmärretään yksilöllisenä ja kontekstuaalisena. Intersektionaalisuudessa ollaan kiinnostuneita eri kategorioiden leikkauspisteistä. Tutkimuksessani fokus on iän ja sukupuolen leikkauspiste. Intersektionaalisuus on tutkimuksessani perspektiivi, se ei ohjaa analyysia eikä toimi tutkimuksen menetelmänä. Tutkimukseni tehtävä on kaksijakoinen. Tarkastelen, miten suomalaisissa gerontologiselle sosiaalityölle relevanteissa tutkimuksissa on otettu huomioon iäkkäiden sukupuoli. Tutkin myös, mitä tietoa tuotetaan iäkkäistä naisista ja heihin kohdistuvista haavoittuvuuden tekijöistä. Toteutan tutkimukseni systemaattisen kirjallisuusanalyysin avulla, jossa aineistona toimii 30 suomalaista gerontologiselle sosiaalityölle relevanttia artikkelia. Aineistoa voi kuvata sosiaalitieteellisenä, ja se sisältää eri tieteenaloille sijoittuvia teemoja. Tutkimukset käsittelevät gerontologista sosiaalityötä tai yli 65-vuotiaita iäkkäitä. Aineisto on kerätty tekemällä systemaattisia hakuja sähköisiin tietokantoihin sekä hakemalla manuaalisesti artikkeleita valituista aikakauslehdistä soveltaen sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Aineistoa on analysoitu hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseni aineistossa sukupuoli otetaan huomioon eri tavoin. Aineistosta puolet voi kuvata sukupuolisensitiivisiksi ja puolet sukupuolineutraaleiksi. Kuitenkin vain pieni ryhmä tutkimuksista problematisoi sukupuolta vahvasti ja pohtii tietoisesti ja systemaattisesti sen merkityksiä. Näen, että sukupuolen merkityksen tiedostaminen iäkkäitä käsittelevässä tutkimuksessa on melko jäsentymätöntä ja usein taustalle jäävää. Naisiin kohdistuvia haavoittuvuuden tekijöitä esiintyy paljon aineistossa, ja niistä on muodostettu neljä teemaa: käsityksiin liittyvät tekijät, sosiaalistaloudelliset tekijät, naisten erityisiin tarpeisiin liittyvät tekijät ja yhteiskuntapoliittiset tekijät. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että iäkkäät naiset eri yhteyksissä ovat vaarassa joutua haavoittuvaan asemaan ja joissakin tapauksissa haavoittuvuus vaikuttaa kasautuvan. Sosiaalityön näkökulmasta olisi tärkeää, että iäkkäiden naisten ryhmästä kuten myös sukupuolen merkityksistä vanhuudessa tuotettaisiin lisää tutkimusta.