”Ittellä on niin paljon tietoa, että se pittää jakaa!” : fenomenografinen tutkimus terveystieteiden yliopisto-opettajien osaamisesta

Abstract

Opettajuus on monimuotoinen jatkuvassa muutoksessa elävä prosessi, joka vaatii toteuttajaltaan moniosaamista. Yhteiskunnan nopeatahtinen muutos ja kehitys haastavat ja kannustavat opettajaa omaksumaan elinikäisen oppimisen mallin ja kehittämään jatkuvasti omaa osaamistaan. Yliopisto-opettajan osaamiselle haastetta tuovat tutkimus- ja hallintatehtävien rinnalla laajentuneen opetuksen työnkuvan, työtehtävien vaatimusten ja korkeatasoisen opetuksen ylläpitämisen paineet.

Tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista Osaavat opettajat yhdessä! – tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja uudistaa sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien täydennyskoulutusta sekä terveystieteiden opettajankoulutusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveystieteiden yliopisto-opettajien käsityksiä osaamisesta sekä siihen liittyvistä kehitystarpeista. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä ryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä 10 terveystieteiden yliopisto-opettajaa viidestä yliopistosta. Analyysi tehtiin hyödyntäen fenomenografista tutkimusotetta.

Analyysin tuloksena tutkimuksessa syntyi kuusi terveystieteiden yliopisto-opettajien osaamisen käsityksiin liittyvää teemaa: opetuksellinen osaaminen, ammatillisen tiedon osaaminen, vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot, opetusteknologinen osaaminen, opetuksen ja opettajuuden kehittäminen sekä yhteistyöosaaminen. Teemojen variaatio muodosti neljä yliopisto-opettajan osaamisen hierarkkista laajenemista kuvaavaa kuvauskategoriaa: henkilökohtainen osaaminen, yhteisöosaaminen, tieteenalaosaaminen sekä yhteiskunnallisen osallistumisen osaaminen. Kategorioiden laajentuessa kriittiset erot tulevat esiin reflektion syventymisenä, osaamisen jakamisena, ammatti-identiteetin kehittymisenä sekä ymmärryksen laajentumisena.

Tulosten avulla on mahdollista kehittää terveystieteiden opettajankoulutusta sekä alan täydennyskoulusta. Tulosten avulla voidaan määritellä yliopiston terveystieteiden opettajille osaamisperusteet, joilla voidaan ennestään lujittaa ja tukea heidän monipuolista osaamistaan, auttaa tehostamaan opetustyötä sekä lisäämään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia työssä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää myös muiden alojen opettajuuden kehittämiseen ja arviointiin.

Teaching is a diverse and constantly changing process that requires versatile competence from those who put it into practice. The rapid change and development in the society challenges and pushes teachers to adapt to lifelong learning and to continuously develop their expertise. Health science teachers in universities are challenged to conduct their tasks in research and management while adapting to broadening job description and facing the pressure and demands of maintaining high standard education.

This study was executed as a part of national Competent teachers together! – research project aiming to develop health science and social service teachers’ professional competence and continuing education. The aim of this research was to map out health science university teachers’ conceptions of competence and needs for development. The material of this research consisted of five group interviews of 10 health science teachers from five different universities. The analysis was made using phenomenographic research method.

In the results six themes of health science university teachers’ competence could be discerned: pedagogical, professional knowledge, interaction, technological, teacher and teaching development and collaboration. The variation of the themes formed four hierarchically structured descriptive categories of phenomena of competence from narrowest to widest: personal, community, discipline and societal participation competence. The critical aspects between the categories were deepening reflection, shared competence, development of professional identity and widening understanding.

The results help to develop the education and define competence requirements for health science teachers. The results can help to affirm and broaden teachers’ knowledge, help to enhance the education work and increase communality and wellbeing in the occupation and working environment. Gained knowledge can also be applied to develop the field of teaching in other disciplines.