Moniääninen keinovalaistus : neuvotteluja sopivan ja liiallisen valon välillä

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena on tutkia keinovalaistusta ottamalla samalla huomioon hämärän ja pimeän roolin valaistuksessa. Tarkastelen tarkemmin valaistuksen neuvottelemista pääasiassa yksilön arkipäiväisessä ympäristössä, mutta otan kantaa myös julkisen valaistuksen neuvoteltavuuteen. Lisäksi selvitän aistien roolia valaistuksen arvioinnissa. Koska aihe on vähän tutkittu humanistisella alalla, työni on ensimmäinen etnologinen tutkimus aiheesta Suomessa. Motiivinani onkin samalla testata, mitä teorioita voi käyttää aiheen tutkimiseen jatkossa. Tarkoituksenani on myös kokeilla, pääseekö etnologialla kiinni tämänkaltaiseen aiheeseen. Aineistonani käytän teemahaastatteluissa paikallisen tähtiharrastusyhdistyksen jäseniltä keräämiäni haastatteluita, joita kertyi yhteensä yhdeksän kappaletta. Lisäksi tukeudun kaksi kertaa Suomen Kirjallisuuden Seuran aineistoon. Nojaudun tutkimuksessa etnografian menetelmiin, jolloin otan huomioon myös omat asenteeni tutkimusaihetta kohtaan. Hylkäsin alkuperäisen teoriapohjani, joka perustui Mary Douglasin ajatuksiin saasteesta ja selitänkin tutkimuksessa syyt, miksi hylkäsin sen. Palaan siihen kuitenkin osittain tutkiessani hämärää välitilana. Käytän erilaisiin ääniin pohjautuvaa kirjallisuutta pääteoriapohjana. Testaan myös muistitiedon ja aistietnografian soveltuvuutta aiheen tutkimiseen. Analysoin aineistoa teemoittelun kautta. Vastoin ennakko-odotuksiani aineistosta muodostui moniääninen keinovalaistuksen suhteen. Edelleen näistä äänistä paljastui valaistukseen liittyviä valta eroja ja neuvotteluita, joita käydään sekä julkisesti että yksityisesti. Valaistusta havaitaan ja arvioidaan näköaistin lisäksi myös tuntoaistilla osoittaen näin ilmiön multisensoriaalisen luonteen. Hämärästä näyttäytyy aineiston pohjalta välitilana, johon ei kuitenkaan voi soveltaa sitä koskevia aiempia teoriapohjia ainakaan suomalaisessa kontekstissa. Muistitiedon saralla nousi esiin paikkoihin ja nostalgiaan liittyvät muistot, joista jälkimmäinen vaikuttaa nykytilanteen arvioinnissa. Tämä tutkimus toimiikin hyvänä pohjana jatkotutkimuksille, joissa voi esittää yksityiskohtaisempia kysymyksiä aiheesta ja vertailemalla muiden ihmisryhmien kokemuksia.