Monikerroksisten muistelu- ja tallennusprosessien vaikutus muistitiedon tulkintaan etnografisessa historiantutkimuksessa

Abstract

Tarkastelen artikkelissani, millaisia haasteita historioitsija kohtaa tehdessään tutkimusta arkistoihin tallennettua etnografista muistitietoa lähteenä käyttäen. Tämä muistitieto on voitu kerätä ja tallentaa eri arkistoihin jo aiempina vuosikymmeninä ja -satoina, mutta se poikkeaa kuitenkin luonteeltaan historiantutkimuksen perinteisesti käyttämistä asiakirjalähteistä siten, että varsinkin varhaisemmalla ajalla muistitieto on usein kerätty haastattelujen avulla ja kerääjä on sitten muuntanut sen kirjalliseen muotoon kirjoittamalla sen muistiin omin sanoin, äänittämättä tai muuten tallentamatta haastattelutilannetta kokonaisuudessaan. Näiden lähteiden tuottamiseen ovat osallistuneet aktiivisesti paitsi muistelijat, myös tiedon kerääjät, ja ne ovat usein jo syntytapansa vuoksi ajallisesti monikerroksisempia kuin välittömästi jonkin tapahtuman yhteydessä laaditut asiakirjalähteet (esimerkiksi pöytäkirjat tai sopimusasiakirjat). Tämä lähteiden erityinen syntytapa on tarpeen ottaa huomioon myös arvioitaessa ja tulkittaessa lähteiden sisältämää tietoa.