Dual career pathway : relationship between coaching climates and student-athletes’ symptoms of burnout in school and sports

Abstract

Valmentajilla on tärkeä rooli nuorten urheilijoiden psykologisessa hyvinvoinnissa (Bartholomew, Ntoumanis, & Thogersen-Ntoumanis, 2010; Kipp & Weiss, 2013). Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia, minkälaisia valmennusilmastoja on löydettävissä suomalaisista urheilulukioista, ja toisena, kuinka löydetyt valmennusilmastot ovat yhteydessä urheilijoiden uupumukseen niin koulussa kuin urheilussa. Lisäksi mahdollisia yhdysvaikutuksia uupumukseen tutkittiin löydettyjen valmennusilmastojen ja taustamuuttujien välillä. Yhteensä 414 17-18-vuotiasta opiskelija-urheilijaa seitsemästä eri urheilulukiosta osallistui tutkimukseen. Taustatietojen lisäksi opiskelija-urheilijat täyttivät Empowering and Disempowering Motivational Climate Questionnaire—Coach (EDMCQ-C; Appleton, Ntoumanis, Quested, Viladrich, & Duda, 2016)- kyselyn, joka mittaa heidän kokemuksiaan valmennusilmastosta ja School Burnout Inventory (SBI, Salmela-Aro & Näätänen, 2005)- kyselyn sekä Sport Burnout Inventory-Dual Career Form (Sorkkila, Ryba, Aunola, Selänne, & Salmela-Aro, 2017b)- kyselyn, jotka mittaavat opiskelija-urheilijoiden uupumusoireita (väsymystä, kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunteita) koulussa ja urheilussa. Aineiston analysointiin käytettiin klusterianalyysiä (k-means cluster) ja monisuuntaista varianssianalyysiä (MANOVA). Aineistosta löytyi kolme erilaista valmennusilmastoa: epävoimaannuttava, voimaannuttava ja keskimääräinen valmennusilmasto. Opiskelija-urheilijat epävoimaannuttavassa valmennusilmastossa kokivat enemmän uupumusoireita kuin kahdessa muussa valmennusilmastossa olevat opiskelija-urheilijat, kun taas voimaannuttavassa valmennusilmastossa olevat opiskelija-urheilijat kokivat vähemmän uupumusoireita sekä koulussa että urheilussa. Keskimääräisessä valmennusilmastossa olevat opiskelija-urheilijat kokivat vähemmän koulu- ja urheilu-uupumusoireita verrattuna tutkittaviin epävoimaannuttavassa valmennusilmastossa, mutta enemmän kuin tutkittavat voimaannuttavassa valmennusilmastossa. Tulokset osoittivat myös, että kouluaineiden keskiarvo vaikutti valmennusilmastojen ja koulu-uupumuksen väliseen suhteeseen. Tämä tutkimus tukee aiempaa tutkimustietoa valmennusilmastojen ja urheilijoiden hyvinvoinnin yhteydestä. Lisäksi tämä tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa siitä, kuinka lukiovalmentajat voivat mahdollisesti vaikuttaa opiskelija-urheilijoiden uupumukseen paitsi urheilussa myös koulussa.

Coaches are important socializing agents for youth athletes (Horn, 2008) and coach-created motivational climates have been found to be associated with athletes’ well- and ill-being (Bartholomew, Ntoumanis, & Thogersen-Ntoumani, 2010; Kipp & Weiss, 2013). The purpose of this study was to investigate (1) what kind of coaching climates can be found in sport high schools in Finland; and (2) how these coaching climates are related to student-athletes’ burnout in school and in sports. Moreover, interaction effects between the coaching climates and background variables in burnout were investigated. A total of 414 student-athletes, aged 17-18, from seven sport high schools participated in this study. In addition to background information, the participants filled in Empowering and Disempowering Motivational Climate Questionnaire—Coach (EDMCQ-C; Appleton, Ntoumanis, Quested, Viladrich, & Duda, 2016) to measure their perceived coaching climate; and School Burnout Inventory (SBI, Salmela-Aro & Näätänen, 2005) and Sport Burnout Inventory-Dual Career Form (Sorkkila, Ryba, Aunola, Selänne, & Salmela-Aro, 2017b) to assess athletes’ burnout symptoms (inadequacy, cynicism and exhaustion) in school and sport, respectively. K-means cluster analysis and multivariate analysis of variance (MANOVA) were used to analyze the data. Three coaching climates were identified: disempowering, empowering and intermediate. Student-athletes in disempowering coaching climate experienced higher levels of school and sport burnout than student-athletes in other two coaching climates’ groups, whereas participants in empowering coaching climate had lower levels of school and sport burnout. Student-athletes in intermediate group experienced lower levels of school and sport burnout compared to student-athletes in disempowering group, but higher levels than student-athletes in empowering group. Finally, grade point average (GPA) was found to interact with the coaching climates in school burnout. The study findings support previous research on associations between coaching climates and athletes’ well-being. In addition, it offers timely insights into the ways high school coaches may play a role in student-athletes’ burnout not only within but also across domains of sport and school.