Athletic and student identity development of student-athletes during the first two years of high school
Nuoret urheilijat laittavat usein urheilun koulun edelle ja heille on siitä syystä suuri riski kehittyä yksipuolinen urheilijan rooliin keskittynyt identiteetti (Petitpas, van Raalte & Brewer, 2013). Vaarallisinta tämä on nuoruudessa, jolloin samanaikaisesti identiteetin kehitystehtävän (Erikson, 1958) ja sen kehityksen herkkyyskauden (Kroeger ym. 2010) aikana panostus urheiluun kasvaa niillä, jotka pyrkivät huippu-urheilijaksi (Côté, Baker & Abernethy, 2007). Tämän pitkittäistutkimuksen päätavoite oli tutkia urheilulukiolaisten identiteettiprofiileja kahden ensimmäisen urheilulukiovuoden aikana. Samalla tutkittiin taustamuuttujien, kuten koulumenestyksen, kilpailutason, sukupuolen ja urheilulajin vaikutusta identiteettiprofiileiden kehittymiseen. Tutkimukseen osallistui kaikkina mittausajankohtina 391 urheilulukiolaista (51% tyttöjä), jotka olivat tutkimuksen aloitusajankohtana 15 tai 16 vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät sekä urheilu- (AIMS; Brewer ym. 1993), että kouluidentiteettiä (SIMS; Stambulova ym. 2015) mittaavat kyselylomakkeet kolme kertaa kahden ensimmäisen urheilulukiovuoden aikana: Ensimmäisen vuoden syksynä (T1) ja keväänä (T2), sekä toisen vuoden keväänä (T3). Suurin osa taustamuuttujista kerättiin ensimmäisellä mittauskerralla. Klusterianalyysillä tästä aineistosta löytyi kolme toisistaan eroavaa identiteettiprofiilia: ”Kaksoisidentiteetti” -profiilia kuvasti suhteessa korkea urheiluidentiteetti ja korkea opiskelijaidentiteetti, ”Urheiluidentiteetti” -profiilia kuvasti suhteessa korkea urheiluidentiteetti ja matala opiskelijaidentiteetti, ja ”Vapaamatkustajien” -profiilia kuvasi matala urheiluidentiteetti yhdistettynä keskitasoiseen opiskelijaidentiteettiin. Urheilulukion alussa opiskelijat olivat tasaisesti jakautuneet kaikkien kolmen identiteettiprofiilin kesken, mutta toisen vuoden lopulla 45% opiskelijoista kuului Kaksoisidentiteetti -profiiliin. Tästä huolimatta aineistoa kuvasi tilastollisesti merkittävä pysyvyys peräkkäisten mittauskertojen välillä. Taustamuuttujista sukupuoli erotteli urheilulukiolaisia siten, että tytöillä oli suurempi todennäköisyys kuulua Kaksoisidentiteetti -ryhmään kahteen muuhun ryhmään verrattuna. Tämän lisäksi Urheiluidentiteetti -ryhmään kuulumista kahteen muuhun ryhmään verrattuna ennusti tehtävään keskittyvän tavoiteorientaation vähyys, kun taas tehtäväkeskeisen tavoiteorientaation vähyys urheilussa erotti ”Vapaamatkustajien” ryhmän kahdesta muusta ryhmästä. Muista taustamuuttujista koulumenestyksellä, koetulla valmennusilmastolla ja urasopeutuvuudella oli vaikutusta identiteettiprofiiliin kuulumiseen. Tämä tutkimus osoitti, että urheilulukiolaisilla on erilaisia identiteettiprofiileja, jotka ovat tilastollisesti pysyviä läpi urheilulukion. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa omaksuttua identiteettiä, joka on yhdistetty moniin negatiivisiin seurauksiin. Vastavoimana tälle vanhemmat, valmentajat ja poliitikot voivat toimillaan edesauttaa urheilulukiolaisten kokonaisvaltaista kehittymistä. Laadullisia menetelmiä sekä pidempiä pitkittäistutkimuksia tarvitaan ymmärtääksemme identiteetin kehitystä paremmin.
...
Student-athletes often prioritize their sport-related goals over education and may be at risk of developing an exclusive identification with the athlete role (Petipas, van Raalte & Brewer, 2013). This is especially harmful in adolescence because identity is most likely to be developed at that age (Erikson 1958; Kroeger et. al., 2010) coinciding the time when one must increase their investment towards sports in order to become a professional athlete (Côté, Baker & Abernethy, 2007). The first objective of the present longitudinal study was to examine student-athletes’ identity profiles during the first two years of high-school. Second, the role of different background variables, such as school success, competition level, gender and type of sport in the development of these profiles were examined. A total of 391 (51% female) student-athletes, aged 15-16 at baseline, filled out the Athletic Identity Measurement Scale (AIMS; Brewer et. al., 1993) and the Student Identity Measurement Scale (SIMS; Stambulova et al., 2015) three times during the first two years of Finnish sport highschool: at the beginning (T1) and at the end (T2) of first grade, and at the end of the second grade (T3). Most of the information concerning background variables was gathered via questionnaire at T1. The results of cluster analyses demonstrated three qualitatively different identity profiles in the sample: ‘Dual identity’ profile characterized by a relatively high level of athletic and high level of academic identity, ‘Sport identity’ profile characterized by a relatively high level of athletic identity and a low level of academic identity, and ‘Uncommitted identity’ profile being typified by low levels of athletic identity with mediocre values of academic identity. At the beginning of high-school student-athletes were almost evenly divided between these profiles but at T3 Dual identity group was the largest with 45% of student-athletes representing that profile. However, statistically significant stability was found for profile memberships between all three measurement points. The examination of background variables showed that women were statistically significantly overrepresented in Dual identity group compared to the other two identity groups. Further, student-athletes in Sport identity group were less mastery oriented toward academics than student-athletes in other two groups, whereas those in Dual identity and Sport identity groups were both more mastery oriented toward athletics than Uncommitted group members. Other background variables such as GPA, perceived coaching climate and career adaptability also predicted identity group belonging. Student-athletes have different types of identity profiles which are highly stable during sport high-school. For some student-athletes this can lead to maladaptive identity foreclosure. As a counter force, holistic development can be influenced by families, coaches and policy implications. Longer longitudinal study designs and qualitative methods are needed in order to study identity development more thoroughly.
...
Asiasanat
dual career student-athletes athletic identity student identity high school gender achievement goals tavoiteorientaatio opiskelijat sukupuoli liikuntalukiot lukio identiteetti liikuntapsykologia urheilijat goal orientation students general upper secondary schools focusing on sports and exercise general upper secondary school identity (mental objects) sport psychology athletes
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29739]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Dual career pathway : relationship between coaching climates and student-athletes’ symptoms of burnout in school and sports
Into, Sonja; Perttula, Veli-Matti (2018)Valmentajilla on tärkeä rooli nuorten urheilijoiden psykologisessa hyvinvoinnissa (Bartholomew, Ntoumanis, & Thogersen-Ntoumanis, 2010; Kipp & Weiss, 2013). Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia, minkälaisia ... -
The role of gender and coaching styles in adolescent student-athletes’ motivational orientations in sport and school
Saarinen, Milla; Tolvanen, Asko; Aunola, Kaisa; Ryba, Tatiana V. (Springer Science and Business Media LLC, 2023)Research indicates that the dominant discourses of gender are ingrained in dual career (DC) practices critically influencing athletes’ motivation to construct a DC pathway. While it is important to ensure that all athletes ... -
Development of the career adaptability across high school by student-athletes in Finland
Ojala, Juulia (2019)Vocational development has been noticed to cover the whole lifespan, but especially important time period is the youth. The aim of this study was to examine, how does the career adaptability develop across high school by ... -
Development of sport and school burnout among student-athletes across the first year of upper secondary school : different methodological perspectives
Sorkkila, Matilda (University of Jyväskylä, 2018)The present research investigated the co-development of sport and school burnout symptoms (sport- or school-related exhaustion, cynicism, and feelings of inadequacy) among student-athletes during the first year of upper ... -
The future-oriented hopes and goals of adolescent student-athletes in Finnish sport high schools
Sääksi, Pauliina; Saarinen, Milla; Aunola, Kaisa; Korpela, Mika; Ryba, Tatiana V. (Routledge, 2023)As most young athletes do not end up making a living in sport, and professional athletic careers are relatively short, adolescent athletes need to think about and plan their future outside of sport. The present longitudinal ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.