Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja sitä kautta nuorten yleinen fyysinen toimintakunto on heikentynyt. Ylipäätään istuva elämäntyyli vapaa-ajalla on lisääntynyt, mikä voi olla uhka riippumatta harrastetun liikunnan määrästä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Liikkuva koulu -hanketoiminnan toteuttamista ammattioppilaitoksessa, josta siitä käytetään nimeä Liikkuva opiskelu. Tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemuksia ja ajatuksia hankkeeseen liittyvistä hyödyistä, haitoista ja esteistä. Liikkuva opiskelu -toiminta on käynnistynyt syksyllä 2017, joten siitä ei ole vielä olemassa aikaisempaa tutkimustietoa.
Tässä tutkimuksessa aihetta lähestytään liikuntasosiologian näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosassa tuodaan esille tekijöitä, jotka vaikuttavat liikunnan harrastamiseen erityisesti nuorten näkökulmasta, sekä esitetään koulun merkitystä fyysisen aktiivisuuden lisääjänä ja liikunnan yhteyttä oppimiseen. Tutkimuksen e
mpiirinen osa kuvaa yhtä ammattioppilaitoksen Liikkuva opiskelu -hanketta sekä siihen osallistuneiden opiskelijoiden ja henkilökunnan näkemyksiä ja kokemuksia hankkeen toteuttamisesta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin tammikuussa 2018 puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jonka pohjana toimi etukäteen laadittu haastattelurunko. Tutkimuksessa haastateltiin neljää opiskelijaa ja kolmea opettajaa, sekä yhtä hallinnon edustajaa.
Tutkimuksen mukaan asennoituminen fyysistä aktiivisuutta lisäävään hanketoimintaan oli pääosin myönteistä. Aineiston perusteella opiskelijoille vertaisryhmät ja kaverit olivat merkittävimmät tekijät, jotka vaikuttavat heidän osallistumiseensa. Henkilökunnan osalta hankkeen toteuttamiseen vaikuttavista asioista esille tulivat aikataululliset haasteet ja asenteet. Kuten tutkimus osoitti, toimintakulttuurin muutos vaatii pitkäjänteisiä toimia, eikä se ei ole nopea tai yksinkertainen prosessi. Muutoksen onnistumisen kannalta olennaisessa asemassa on uudenlaisen toimintakulttuurin omaksuminen ja aito kiinnostus sen kehittämiseen koko oppilaitoksen tasolla.
Tutkimukseni vahvisti aiemmissa Liikkuva koulu -tutkimuksissa esille noussutta osallisuuden kokemisen tärkeyttä siinä. Tutkimuksessa korostui jokaisen yksilön erilainen kokemusmaailma sekä sen vaikutus asioihin asennoitumiseen. Mitä enemmän opiskelijat kokevat saavansa itse vaikuttaa toiminnan järjestämiseen ja saavansa mahdollisuuksia, niin sitä todennäköisemmin he myös lähtevät siihen mukaan. Tutkimuksessa korostui myös opettajan tärkeä rooli kannustaa opiskelijoita ja olla mukana toiminnan toteuttamisessa. Opiskelijoille ei voi laittaa liikaa vastuuta aktiivisemman koulupäivän toteutumisesta, vaan sen on lähdettävä oppilaitoksesta ja opettajasta.
...
