Suomalaisten nuorten fyysinen aktiivisuus ja ruutuaika

Abstract

Forsberg Caius & Jyrkkä, Ilari. 2014. Suomalaisten nuorten fyysinen aktiivisuus ja ruutuaika. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 87 s. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa ajan tasaista kuvailevaa tietoa suomalaisten nuorten fyysisestä aktiivisuudesta, ruutuajankäytöstä ja suositusten saavuttamisesta, sekä aiempaa tarkempaa kuvailevaa tietoa niiden välisistä mahdollisista yhteyksistä. Tutkimuksen kohteena olivat toisen asteen opiskelijat; 15–19-vuotiaat ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja lukiolaiset. Fyysistä aktiivisuutta ja ruutuaikaa tarkasteltiin sukupuolittain ja ammattialoittain. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2013 kouluterveyskyselyn aineistoa. Käytettyyn aineistoon sisältyy ammatillisissa oppilaitoksissa nuorten opetussuunnitelmaperusteisessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ja lukioissa opiskelevien 1. ja 2. vuoden 15–19-vuotiaiden opiskelijoiden vastaukset (N=80 430). Aineisto kerättiin THL:n toimesta lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa keväällä 2013 ja se analysoitiin keväällä 2014. Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin vapaa-ajan hengästyttävän ja hikoiluttavan liikunnan sekä koulumatkaliikunnan avulla, joiden perusteella vastaajat jaettiin kolmeen fyysisen aktiivisuustason luokkaan. Luokat olivat 1) matala, 2) kohtuullinen ja 3) korkea. Ruutuaikaa selvitettiin sekä arkipäivien että viikonloppujen osalta. Vastaajat jaettiin kolmeen ruutuaikaluokkaan, jotka olivat 1) alle 2 tuntia, 2) 2–4 tuntia ja 3) yli 4 tuntia. Analyysimenetelmänä käytettiin pääasiallisesti ristiintaulukointia ja muuttujien välistä riippuvuutta testattiin Khiin neliö -testillä. Fyysisen aktiivisuuden ja ruutuajan välisiä yhteyksiä tarkasteltiin myös muuttujien välisten korrelaatioiden avulla. Tutkimus osoitti, että suurin osa suomalaisista toisen asteen opiskelijoista viettää ruudun ääressä yli kaksi tuntia joka päivä, ja että noin kolmasosa suomalaisista toisen asteen opiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta todennäköisesti liian vähän. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat liikkuvat lukiolaisia vähemmän ja vähiten liikkuvat ammatillisten oppilaitosten tytöt. Tutkittujen ryhmien välillä löytyi merkitseviä eroja sekä fyysisessä aktiivisuudessa että ruutuajankäytössä, niin sukupuolen ja koulutuksen, kuin ammattialojen mukaan tarkasteltuna. Tutkimuksesta selvisi myös, että fyysisessä aktiivisuustasossa on eroja ruutuajankäytön mukaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, että mitä enemmän aikaa ruudun ääressä viettää, sitä todennäköisempää on kuulua fyysiseltä aktiivisuustasoltaan matalan aktiivisuuden ryhmään. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä kaikissa tutkituissa ryhmissä sekä koulupäivien että viikonloppujen ruutuajan mukaan tarkasteltuna. Avainsanat: fyysinen aktiivisuus, ruutuaika, viihdemedian käyttö, nuoret, istuva elämäntyyli, ammatilliset oppilaitokset, lukio