Esiopetuksen laaja-alaiset osaamisalueet kouluvalmiustaidoissa: Esi- ja alkuopettajien näkemyksiä kouluvalmiudesta

Abstract

Kouluvalmius on laajasti tutkittu aihe, ja kaksi eri koulutusastetta tiukasti toisiinsa yhdistävä tekijä. Tämä tutkimus tuo uuden näkökulman kouluvalmiuteen vuonna 2016 voimaan tulleiden Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevien esiopetuksen laaja-alaisten osaamisalueiden kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esi- ja alkuopettajien näkemyksiä kouluvalmiudesta. Kouluvalmiustaitojen määrittely pohjautui esiopetuksen laajaalaisiin osaamisen alueisiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin esi- ja alkuopettajien ajatuksia esiopetuksen merkityksestä koulun aloituksessa. Tämän fenomenografisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla parihaastattelulla, jossa haastatteluparit muodostuivat yhdestä esiopettajasta ja yhdestä alkuopettajasta. Haastattelupareja oli tutkimuksessa yhteensä viisi. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksen mukaan tärkeimpinä kouluvalmiustaitoina pidettiin sosio-emotionaalisia taitoja, arjessa selviytymistä, oman toiminnan ohjauksen taitoja ja koulumaailmaan orientoitumista. Sosio-emotionaalisia taitoja kuvasivat ryhmässä toimimisen taidot, pettymyksensietokyky ja huomion jakaminen muiden lasten kesken. Arjessa selviytymistä kuvattiin puolestaan itsestään ja tavaroistaan huolehtimisen kautta sekä avun pyytämisen taidolla. Lapsen suuntautuminen koulumaailmaan, hyvä keskittymiskyky sekä fyysinen ja psyykkinen kypsyys nähtiin tärkeinä tekijöinä kouluvalmiuden kannalta. Kouluvalmiutta kuvatessa matemaattisia valmiuksia ja lukivalmiuksia tärkeämpänä pidettiin lapsen motivaatiota, jonka nähtiin korvaavan mahdolliset puutteelliset akateemiset valmiudet. Esiopetuksen laaja-alaisista osaamisen alueista korostuivat ajattelu ja oppiminen, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Esiopetuksen tärkeää roolia kouluvalmiudessa perusteltiin lasten taitojen kehittämisen, kouluun sopeuttamisen, kehityksellisten erojen tasoittamisen sekä lasten tärkeiden tietojen siirtämisen näkökulmasta.