dc.contributor.advisor | Mikkola, Leena | |
dc.contributor.author | Rantala, Heidi | |
dc.date.accessioned | 2018-06-08T06:09:17Z | |
dc.date.available | 2018-06-08T06:09:17Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58435 | |
dc.description.abstract | Tässä tutkielmassa tarkasteltiin työhön perehdyttämistä siihen kytkeytyvien ilmiöiden avulla. Tutkielman tavoitteena oli ymmärtää, mitä työhön perehdyttäminen on ja millainen on vuorovaikutuksen rooli osana
työhön perehdyttämistä.
Tutkielma toteutettiin käyttämällä tutkimusmenetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaun tuloksena analyysin kohteeksi valittiin viisi ilmiötä; sosiaalistuminen (organizational socialization),
assimilaatio (organizational assimilation), kiinnittyminen (engagement), orientoiva perehdyttäminen (orientation) ja ohjaava perehdyttäminen (onboarding). Tutkielman aineisto koostui kansainvälisistä artikkelitietokannoista poimituista vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät analyysin kohteena olevia ilmiöitä ja vuorovaikutusta.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että työhön perehdyttäminen jäsentyy kahteen eri näkökulmaan sen mukaan, nähdäänkö toimijana organisaatio vai tulokas eli yksilö. Organisaation näkökulmasta tarkasteltuna perehdyttäminen on strateginen prosessi, joka sisältää tiedon jakamista sekä erilaisten
vuorovaikutustilanteiden ja -ympäristöjen luomista ja ylläpitämistä. Uuden työntekijän näkökulmasta tarkasteltuna perehdyttäminen näyttäytyy dynaamisena vuorovaikutusprosessina, jolle ominaista on roolien ja merkitysten luominen sekä yhteensovittaminen yhdessä organisaation muiden jäsenten kanssa.
Tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että vuorovaikutuksen rooli on merkittävämpi niissä työhön perehdyttämiseen kytkeytyvissä ilmiöissä, joissa toimijana on organisaation sijaan yksilö. Lisäksi näyttää siltä, että työhön perehdyttämisessä ja siihen kytkeytyvien ilmiöiden tutkimuksessa on viimeisten
vuosikymmenten aikana siirrytty organisaatiokeskeisyydestä tulokaskeskeisyyteen.
Tämän tutkielman tulokset lisäävät ja yhtenäistävät ymmärrystä työhön perehdyttämisestä ja luovat pohjaa vuorovaikutuksen tutkimiselle osana perehdytysprosessia. Tutkielman tuottamaa tietoa voidaan soveltaa etenkin organisaatioissa ja työyhteisöissä osana työhön perehdyttämisen suunnittelua ja
kehittämistä. | fi |
dc.format.extent | 44 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | työhön perehdyttäminen | |
dc.title | Mitä työhön perehdyttäminen on?: Vuorovaikutuksen näkökulma | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201806083102 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Puheviestintä | fi |
dc.contributor.oppiaine | Speech Communication | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3132 | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | puheviestintä | |
dc.subject.yso | perehdyttäminen | |
dc.subject.yso | työnopetus | |
dc.subject.yso | organisaatiokulttuuri | |
dc.subject.yso | työpaikkakoulutus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |