Varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja maahanmuuttajavanhempien näkemyksiä kasvatusyhteistyöstä

Abstract

Maahanmuuttoa on tapahtunut 2010-luvulla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. EU:n alueella merkittävimmät maahanmuuton perusteet ovat viime vuosien aikana olleet humanitaariset syyt, perheenyhdistämistoimet ja EU:n sisäinen liikkuvuus. Kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt myös Suomessa. Monelle varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevalle maahanmuuttajaperheelle päiväkoti on ensimmäinen kontakti suomalaisuuteen ja suomalaisiin. Onkin tärkeää pohtia, millä tavoin varhaiskasvatuksen kentällä pystytään tukemaan maahanmuuttajaperheiden sopeutumista.

Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on monikulttuurisuuskasvatuksesta sekä millaista on päiväkodin henkilökunnan ja maahanmuuttajavanhempien välinen kasvatusyhteistyö. Aineisto koostuu neljän varhaiskasvatuksen ammattilaisen ja kahden maahanmuuttajavanhemman haastatteluista. Tutkimus on laadullinen ja siinä on piirteitä sosiokonstruktivistisesta lähestymistavasta. Aineiston analyysissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkittavat kokivat monikulttuurisuuskasvatuksen olevan lähtöisin laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Monikulttuurisuuskasvatuksen keskeisiksi piirteiksi tunnistettiin suvaitsevaisuuteen kasvattaminen, sensitiivinen vuoropuhelu, monikulttuuriset teemat ohjatussa toiminnassa ja monimuotoisuutta tukeva opetusmateriaali. Lisäksi aineistossa sivuttiin S2-opetusta, oman äidinkielen opetusta ja oman uskonnon opetusta, mutta niiden painotus jäi toissijaiseksi arvojen ja arvostusten noustessa selvästi keskusteluissa keskiöön.

Kasvatusyhteistyö nähtiin osapuolten välisenä vuoropuheluna, jonka taustalla vaikuttavat niin ammattikasvattajien kuin vanhempien käsitykset kasvatuksesta. Kasvatusyhteistyötä haastaviksi tekijöiksi ammattilaiset tunnistivat kulttuurien väliset erot ja kielimuurin sekä joustamattomuuden päiväkodin käytänteissä. Vanhemmat olivat melko tyytyväisiä kasvatusyhteistyöhön, mutta painottivat perheiden näkökulman huomioimista ja joustavan yhteistyön tärkeyttä. Molemmat osapuolet toivoivat päiväkodin ja perheiden välille avointa keskustelukulttuuria.

Tulokset heijastelevat päiväkodin ratkaisevaa roolia siinä, miten maahanmuuttajaperheiden sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin lähtee käyntiin. Laadukkaan monikulttuurisuuskasvatuksen ja toimivan kasvatusyhteistyön edellytyksenä on päiväkodin henkilökunnan tietoisuus niin omista kulttuurisista lähtökohdistaan kuin monikulttuuristen perheiden taustoista.