Kokeellisen työskentelyn arviointi lukion kemian opetuksessa

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin sitä, miten lukioissa arvioidaan kokeellista työskentelyä. Tutkimuksen näkökulmaksi valittiin opettajien suhtautuminen arviointiin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena opettajille. Tutkimusaihe valikoitui ajankohtaisuuden perusteella. Arviointi on jatkuvasti esillä oleva puheenaihe. Se on tärkeä osa opettajan työtä, mutta opettajalla on paljon valinnanvapautta sen toteuttamisessa. Lisäksi tällä hetkellä käytössä olevat vuoden 2016 lukion opetussuunnitelman perusteet korostavat vaihtelevia työskentelytapoja ja arvioinnin monipuolisuutta. Kemia on kokeellinen luonnontiede ja kokeellista työtä arvioitaessa saadaan oppimisesta sellaista tietoa, mitä ei perinteisin menetelmin saada. Kirjallisessa osassa tarkasteltiin arvioinnin merkitystä oppimisen kannalta ja kokeellisuuden merkitystä kemian oppimisessa. Arviointia tarkasteltiin kemian oppimisen arvioinnin eri osa-alueiden näkökulmasta ja sitä peilattiin opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäksi kirjallisessa osassa tuotiin esiin erilaisia arviointimenetelmiä, joilla on mahdollista arvioida kokeellista työskentelyä ja siihen liittyvää oppimista. Tutkielman kokeellisessa osassa selvitettiin opettajien kokemuksia kemian oppimisen arvioinnista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Koska tutkimuksessa keskityttiin kokeellisen työskentelyn arviointiin, selvitettiin myös sitä, miten merkittävänä opettajat kokevat opetussuunnitelmassa vaadittavan kokeellisen työskentelyn. Kokeellisessa osassa painotettiin erityisesti kuitenkin opettajien suhtautumista kokeellisen työskentelyn arviointiin. Opettajien mukaan kemian kokeellisen työskentelyn arvioiminen ei ole kovin helppoa ja sen arvioiminen on työlästä. Tähän vaikuttavat muun muassa suuret ryhmäkoot ja kiire. Lisäksi opettajat kokivat, ettei kokeellisen työskentelyn arviointiin ole saatavilla riittävästi sitä tukevaa materiaalia, kuten valmiita arviointipohjia sovellettavaksi, tai täydennyskoulutusta. Kokeellista työskentelyä arvioidaan hyvin usein kirjallisten palautusten perusteella, sillä työselostuksia tai raportteja varten on helpointa laatia kriteerit ja niiden tarkastaminen on oikeudenmukaista. Monet opettajista haluavat kuitenkin kehittää arviointitapojaan ja lisätä jatkossa esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin osuutta arvioinnissa.