EFL teachers' attitudes towards using teaching materials in Finland

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee englannin kielen opettajien asenteita oppimateriaaleja kohtaan Suomessa. Aiemmin on tutkittu, kuinka esimerkiksi opettajien asenteet oppilaita kohtaan ovat vaikuttaneet opetukseen ja sen laatuun. Tämä tutkielma pyrkii osoittamaan vaikuttavatko opettajien asenteet oppimateriaaleja kohtaan heidän käyttämiinsä oppimateriaaleihin ja sitä kautta opetukseen.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusta varten observoitiin englannin kielen opetusharjoittelijan ja kokeneen englannin kielen opettajan pitämiä oppitunteja sekä haastateltiin samoja opettajia koskien heidän käyttämiään oppimateriaaleja ja asenteitaan oppimateriaaleja kohtaan. Observointien aikana todistettua oppimateriaalien käyttöä verrattiin haastatteluissa ilmi tulleisiin opettajien omiin näkemyksiin, lisäksi opettajia verrattiin toisiinsa tuoden esille kokemuksen ja koulutuksen tuomia eroja oppimateriaalien käytössä.

Tutkimusdata kerättiin helmikuussa 2018 ja kerätty data koostui observointien aikana kirjatuista muistiinpanoista sekä opettajien haastatteluista, jotka nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin. Tutkimusdataa analysoitiin soveltaen temaattista analyysia observointien muistiinpanoihin, sekä hyödyntäen vertailevan tapaustutkimuksien periaatteita vertaillen opetusharjoittelijan ja kokeneen opettajan asenteita ja opetusmateriaalien käyttöä.

Tutkimustulokset osoittivat, että opetusharjoittelija käytti kokenutta opettajaa enemmän itse luomiaan ja muita materiaaleja kuin oppikirjaa. Kokenut opettaja sen sijaan painotti oppikirjan ja kustantajien materiaalien käyttöä. Tutkimus osoitti opettajien olevan melko tietoisia omista asenteistaan ja oppimateriaalien käytöstään. Molemmat opettajat arvioivat oman oppimateriaalien käyttönsä lähes prosenttitarkasti samaksi kuin observoinneissa todistettu materiaalien käyttö ja oppimateriaalien käyttö oli linjassa heidän nimeämiensä preferenssien kanssa.

Tutkimuksen pienen otannan ja kvalitatiivisen otteen vuoksi tutkimuksen tulokset eivät ole laajennettavissa suurempaan mittakaavaan. Tutkimusta voitaisiin laajentaa suurentamalla otantaa sekä laajentamalla sitä eri kouluihin, ottaen huomioon myös koulujen rahoituksen vaikutus oppimateriaalien käyttöön. Tutkimus tarjoaa kuitenkin tärkeää tietoa opetusharjoittelijan ja kokeneen opettajien asenteiden ja materiaalien käytön eroista sekä vallalla olevista näkemyksistä oppimateriaalien käytön suhteen.