Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä olosuhdeselvitysten tekemisestä

Abstract

Tutkielma käsittelee olosuhdeselvityksiä, joita sosiaalitoimi laatii käräjäoikeuden pyynnöstä huoltoriita-asioissa. Huoltoriitoja ja sen vaikutuksia on tutkittu enimmäkseen lasten ja vanhempien näkökulmasta. Jonkin verran huoltoriitoja on tutkittu myös käräjäoikeuden päätösten valossa jasiihen liittyen tutkimuksien kohteena on ollut sosiaalitoimien tekemät olosuhdeselvitykset lähinnä kirjallisina aineistoina. Tässä tutkielmassa kolmen toimijan asiakkaan, käräjäoikeuden ja sosiaalitoimen kytköksestä olen valinnut tutkielman kohteeksi olosuhdeselvityksiä tekevän sosiaalitoimen. Tutkielmassa haastattelen olosuhdeselvityksiä tekeviä sosiaalityöntekijöitä, millä resursseilla he laativat olosuhdeselvityksiä, kuinka he näkevät selvitysten tekemisen osana omaa työtänsä ja millainen käsitys heillä on omasta asiantuntijuudesta selvitystyöskentelyssä. Haastatteluihin osallistuu kahdeksan sosiaalityöntekijää Pohjois-Pohjanmaalta kahden käräjäoikeuden alueelta. Tutkielmassa käytän Niemelän (2009) toiminnallisuusteoriaa ja pyrin ymmärtämään tutkittua todellisuutta realistisesti ja mahdollisimman totuuden mukaisesti. Aineiston analyysi on toiminnallisuusteoriaan pohjautuvaa deduktiivista analyysia. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että resurssit olosuhdeselvitysten tekemiseen ovat kohtuulliset. Selvitykset on saatu laadittua 1-4 kuukauden aikana. Olosuhdeselvitysten tekemisen prosessissa menetelmät poikkeavat eri paikkakunnilla. Toisilla paikkakunnilla pysytään faktatiedon keräämisessä ja toisilla taas otetaan huomioon sovinnon mahdollisuus työskentelyn aikana. Lapsia tavataan 1-3 kertaa. Yhteistyö käräjäoikeuden ja toisen paikkakunnan kanssa kaksikuntaselvityksissä koetaan puutteellisena ja haasteellisena. Olosuhdeselvitysten tekeminen haastateltavien mukaan sopii hyvin sosiaalitoimelle. Sosiaalityöntekijän rooli lastensuojelun työntekijänä ja olosuhdeselvitysten tekijänä todetaan ristiriitaisena. Lastensuojelullinen arviointi pyritään siirtämään lastensuojeluilmoituksien myötä eri työtaholle käsiteltäväksi. Olosuhdeselvityksiä on opittu tekemään ”kantapään” kautta ilman koulutusta. Sosiaalityöntekijät kaipaavat koulutusta selvitysten tekemiseen ja etenkin lasten kuulemiseen. Myös tiiviimpää yhteistyötä toivotaan käräjäoikeuksien suuntaan. Lapsen edun huomioiminen eroissa ja etenkin huoltoriidoissa tulisi arvioida moniammatillisesti viranomaistoimijoiden yhteistyössä. Yhteistyötä tulisi lisätä ja kehittää eroihin liittyvien toimijoiden kesken. Ennaltaehkäisevänä työnä näen lastenvalvojan toiminnan erovanhempien sopimusten laatijana. Lapsen etua korostava varhainen tuki voi ehkäistä huoltoriitoja. Olosuhdeselvityksiin liittyvä työskentely voisi olla enemmän sovittelevaa tavoitellen sitä kautta lasten etua. Viranomaisen työskentely eroissa on lastensuojelulaissa mainittua ehkäisevää lastensuojelua ja liittyy siten lastensuojeluun ja lapsuuden suojeluun. Tätä näkökulmaa tulisi selkeämmin pitää esillä eroasioissa. Asiasanat: olosuhdeselvitys, huoltoriita, lastensuojelu, sosiaalityöntekijän asiantuntijuus

The thesis deals with the circumstance statement about families that the social service prepares at the district court's request for custody disputes. Custody disputes and its effects have been studied mostly from the point of view of children and parents. Some custody disputes have also been investigate d in the light of the decisions of the District Court and related to the study of the circumstances of the social work literary material. In this thesis, three actors customer, the District Court and the social services cooperation I have chosen to do a thesis in social working in circumstance statement. In the thesis I interview the social workers doing the circumstance statement, with which resources they have prepared the condition studies, how they see doing the studies as part of their own work and what kind of perception they have on their own expertise in investigative work. Eight social workers from North Ostrobothnia participate in the interviews in two District Courts. In the thesis I use Niemelä (2009) theory of functionality and try to understand the realistically and as truthfully as possible. The analysis of the material is a deductive analysis based on functional theory. Based on the results of the study, it can be said that the resources for circumstance report are reasonable. The studies have been prepared for 1-4 months. In the process of conducting the environmental assessment, the methods differ from the different localities. In other places, we keep the only information collection and others take into account the chance of reconciliation during work. Children are met 1-3 times. Co- operation with the District Court and the other community is considered inadequate and challenging. According to the interviewees, the circumstance report is suitable for social work. The role of a social worker as an employee of child welfare and the working as circumstance report is considered to be contradictory. The purpose of the child protection assessment is to transfer it to a different workplace by means of child protection notifications. Circumstance report have been learned through "heel" without training. Social workers need education to make inquiries and especially to hear children. They also want closer cooperation in the direction of District Court. Taking account of the child's interests in disparities and in particular in the service relations should be assessed multiprofessionally by the authorities. Collaboration should be increased and developed among the different actors. As a preventative work, I see the activities of the children administrator in the form of divorce contracts. Early support for the child's interest can prevent custody disputes. Working on the environmental statement could be more conciliatory, consider the child's interest. The work of the Authority in divorce proceedings i s the preventive child protection mentioned in the Child Welfare Act and is therefore related to child protection and childhood protection. This perspective should be more clearly seen in the parential divorce. Keywords: condition report, maintenance, child welfare, social worker expertise