Lukutaidon kehittäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa äidinkielenopettajien ja ammattikoulusta valmistuneiden näkökulmasta

Abstract

Maisterintutkielmassani kartoitettiin ammatillisen peruskoulutuksen äidinkielenopettajien ja ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden käsityksiä lukutaidosta ja sen kehittämisestä. Vaikka pääpaino oli ammatillisessa äidinkielenopetuksessa, valmistuneet valottivat myös lukutaitoa työelämässä. Suomalaisnuorten lukutaito on ollut koulutuskeskustelujen kärkiaiheita jo vuosia, mutta se on keskittynyt lähinnä PISA-tutkimuksiin ja peruskouluikäisten nuorten lukutaitoon, samoin kuin lukutaidon kehityshankkeetkin. Ammattikoulussa opiskelevien tai jo työelämässä olevien lukutaitoa ei ole juurikaan tutkittu eikä aikuisten heikoista perustaidoista puhuta siinä määrin kuin lasten ja nuorten lukutaidosta. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Ammatillisen peruskoulutuksen äidinkielenopettajille oli oma kyselynsä ja ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneille omansa. Kyselyyn vastasi 19 äidinkielenopettajaa ja 26 valmistunutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiokulttuurinen tekstitaitokäsitys, jonka mukaan tekstitaidot ovat tilannesidonnaisia ja yhteisöllisiä. Tutkimus keskittyi ammatillisen peruskoulutuksen lukutaidon tavoitteisiin, niiden saavuttamiseen, opetuksen haasteisiin ja valmistuneiden lukutaitokäsityksiin. Opettajien asettamat keskeiset tavoitteet opiskelijoiden lukutaidolle olivat sekä lukutaidon osa-alueisiin että tilanteiseen lukutaitoon liittyviä tavoitteita. Lukutaidon osa-alueisiin liittyvät tavoitteet olivat perustason taitoja: opiskelijoiden odotettiin hallitsevan mekaaninen lukutaito, luetun ymmärtäminen, medialukutaito sekä tiedonhaku. Nämä tavoitteet vastasivat tutkinnon perusteissa asetettuja lukutaidon tavoitteita. Tilanteiseen lukemiseen liittyvät tavoitteet painottuivat lukemiseen työssä. Opettajien mukaan opiskelijat saavuttivat lukutaidon tavoitteet vaihtelevasti. Vaihtelun syyt olivat yksilökohtaisia: opiskelijoiden motivaatio, erityistarpeet ja puutteelliset pohjataidot aiheuttivat vaihtelua opiskelijoiden taidoissa. Valmistuneet mainitsivat äidinkielenopetuksen suurimmaksi haasteeksi alakohtaisuuden ja tulevan ammatin huomioimisen, opettajat resurssit ja etenkin ajan puutteen. Molempien näkökulmasta haastavimpana nähtiin lukemiseen sitoutuminen. Valmistuneiden käsitykset lukutaidostaan painottuivat työelämän kontekstiin, ja erityisesti erilaisiin tekstilajeihin ja ‑tapahtumiin. Jatkotutkimusmahdollisuuksia ammatillisella puolella on runsaasti. Työnantajien ja ammatillisten opettajien lukutaitokäsitysten tutkiminen valaisisi tekstitaitoja työelämässä ja ammatillisessa opetuksessa.