Show simple item record

dc.contributor.advisorNärhi, Kati
dc.contributor.authorHautaoja, Sari
dc.date.accessioned2018-05-25T10:49:46Z
dc.date.available2018-05-25T10:49:46Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58121
dc.description.abstractYhden vanhemman perheet ovat yleistyneet Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Yksinhuoltajuus on varsin naisspesifi-ilmiö; yli 80 % yksinhuoltajista on naisia. Tämä tutkielma käsittelee kolmen yksinhuoltajaäidin kokemuksia arjen selviytymisstrategioistaan. Tutkimustehtävänä on etsiä yksinhuoltajien arjessa selviytymistä edesauttavia tekijöitä. Tutkielma perustuu kvalitatiiviseen tutkimukseen ja sen aineisto muodostuu 12/17-2/18 haastattelemieni kolmen yksinhuoltajaäidin syvähaastatteluista. Metodologia muodostuu pitkälti fenomenologis-hermeneuttisesta tutkimusotteesta, jossa on mukana feminististä näkökulmaa. Fenomenologia tutkii kokemuksia ja hermeneuttinen ulottuvuus tuo mukaan tulkinnan. Feminismi nousee henkilökohtaisista pyrkimyksistäni tuoda yksinhuoltajien ääntä kuuluville. Jäsentelin saamaani materiaalia aineistolähtöisesti tehden kolme yksinhuoltajaäitien kokemuksiin perustuvaa merkityskokonaisuutta arjen selviämistä edesauttavista tekijöistä. Tekijät voi jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Lisäksi tein oman merkityskokonaisuuden äitien esittämistä toiveista, mitkä heidän mielestään tukisivat yksinhuoltajan arkea. Tutkimuksen yksinhuoltajaäitien arjen selviytymisstrategioista nousi neljä merkityskokonaisuutta. 1) tahtotila, joka pitää sisällään äitiyden itsessään sekä tiettyjä luonteenpiirteitä, kuten positiivisen elämänasenteen ja itsenäisyyden. Myös usko itseen ja omiin valintoihin koettiin tärkeäksi. 2) rutiinit, joka pitää sisällään arjen toimijuuden sekä ennakoinnin. 3) sosiaaliset suhteet, jotka koettiin varsin tärkeäksi voimavaraksi. Ansiotyö ja harrastukset mah-dollistivat sosiaalisten suhteiden ylläpidon. Omat vanhemmat ja muut läheiset ihmissuhteet olivat tärkeitä emotionaalisen tuen antajia. Erittäin tärkeäksi arjen toimivuuden kannalta koettiin läheiset ja avoimet välit omien lasten kanssa. 4) toive paremmasta sisälsi preventiivistä tukea lapsiperheille; toivottiin matalan kynnyksen paikkoja, joista saisi neuvoja ja tukea lapsiperheen arkeen sekä tukihenkilöitä lapsille. Avainsanat: yksinhuoltajuus, arki, kokemus, äitiysfi
dc.format.extent71
dc.language.isofi
dc.subject.otheryksinhuoltajuus
dc.subject.otherarki
dc.subject.otherkokemus
dc.subject.otheräitiys
dc.titleKolmen yksinhuoltajaäidin arjen selviytymisstrategioita
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201805252788
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysoselviytyminen
dc.subject.ysoäitiys
dc.subject.ysokokemukset
dc.subject.ysoarki
dc.subject.ysoyksinhuoltajat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record