Perhe lasten puheessa ja leikissä
Perheiden ja lasten osallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota varhaiskasvatuksessa. Perheen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle on laajasti tunnustettu. Perhettä on tutkittu monesta näkökulmasta, mutta tutkimustieto perheestä lasten näkökulmasta on vielä vähäistä. Monet perheeseen ja päiväkotiin liittyvistä tutkimuksista keskittyvät kasvatusyhteistyöhön vanhempien ja työntekijöiden välillä.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena oli saada tietoa lasten näkökulmasta ja selvittää, mitä lapset puhuvat perheestä ja millaisena perhe näyttäytyy lasten leikeissä päiväkodissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty ha-vainnoimalla seitsemän 3–5-vuotiaan lapsen puhetta ja leikkejä päiväkotipäi-vien aikana lasten luonnollisissa toimintatilanteissa. Aineisto analysoitiin ai-neistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmillä.
Lasten puheessa korostui perheenjäseniin ja heidän ominaisuuksiinsa liit-tyvä kerronta, erityisesti lapset puhuivat sisarustensa ominaisuuksista ja osaamisesta. Perhe näyttäytyi myös sen omaisuuden kautta. Lisäksi lapset ker-toivat perheen yhteisestä toiminnasta arjessa ja arjesta poikkeavissa tilanteissa.
Lasten leikeissä, erityisesti kotileikeissä, perheenjäsenistä edustettuina olivat lapset ja äiti. Leikeissä lapset kuvasivat perheen arkea kotona ja sen ul-kopuolella sekä äidin ja lapsen välistä suhdetta. Äidin tehtävänä oli huolehtia lapsesta ja häneltä haettiin lohtua ja turvaa. Leikeissä esiintyi myös lasten ja äidin välisen suhteen hierarkkisuuteen viittavia tilanteita, joissa äiti päätti tai määräsi lapsen toiminnasta ja vastavuoroisesti lapsi uhmasi äitiä.
Tutkimus osoitti, että lapset puhuvat perheestään innokkaasti ja jakavat perheeseensä liittyviä asioita päiväkodissa. Aiempien tutkimusten tapaan per-heen yhdessä viettämästä ajasta puhuttiin paljon ja lapset olivat kiintyneitä perheenjäseniinsä. Kotileikeissä lasten rooli oli keskeinen ja he pystyivät te-kemään asioita, joihin heillä kenties ei todellisessa elämässä ole mahdollisuut-ta. Leikeissään lapset siis heijastivat mahdollisia toiveitaan perhe-elämälle, mutta elämän realiteetit ilmenivät äidin roolissa sekä lapsen ja aikuisen välisen suhteen hierarkkisuudessa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5333]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Suomen kielen merkitys S2-lasten leluttomassa leikissä
Lindholm, Olli (2018)Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielen käyttöä leluttomassa leikissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomen kielen merkitystä S2-oppijoille sekä sitä, minkälaisia ... -
Lapsen etu vai perheen oikeus : subjektiivisen päivähoito-oikeuden diskurssit päiväkodin johtajien, vanhempien ja lasten puheessa
Hiltunen, Sanna (2016)Subjektiivinen päivähoito-oikeus on aiheuttanut runsaasti kritiikkiä koko olemassaolonsa ajan. Järjestelmä on koettu yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, vaikka todellisuudessa vain murto-osa alle kouluikäisistä lapsista on ... -
”Pienet leikit” : sosiaalinen osallisuus 5–6 - vuotiaiden lasten vapaassa leikissä
Järvinen, Kirsi (2022)Tässä laadullisessa, etnografisella lähestymistavalla toteutetussa tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää sitä, millaisia sosiaalisen osallisuuden ilmiöitä lasten vapaaseen leikkiin liittyy ja miten lapset ilmaisevat ... -
Kieli ja osallisuus S2-lasten leikissä
Koivula, Merja (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry, 2021) -
Esiopetusikäisten lasten fyysinen aktiivisuus ja leikin lajit leluttomassa leikissä
Ilén, Matilda (2021)Lasten fyysisen aktiivisuuden vähäisestä määrästä on paljon tutkimuksia, ja tutkijat ovat heränneet tietoisuuteen siitä, että lapset ovat päiväkotipäivien aikana pääosin passiivisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ...