Hiilis Räikö hooneeie, ruttas Räikkö kamberisse : Helkavirsien vironnoksien vertailua
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Eino Leinon Helkavirsien vironnoksia. Tarkastelen runomittaa, sanastoa ja alkusointuja sekä alkuperäisissä suomenkielisissä runoissa että niiden vironkielisissä käännöksissä. Runot ovat kääntäneet Annist August ja Villem Ridala.
Teoreettisena viitekehyksenä käytän runokäännösteoriaa. Aihe on kiinnostava kulttuurihistorian kannalta, sillä Suomen ja Viron kirjallisuuden yhteys on merkittävä.
Tutkimuskysymykseni koskevat kolmea pääseikkaa, joita tutkimuksessani tarkastelen. Tutkimuksen päämääränä on vastata seuraaviin kysymyksiin:
1. Säilyykö runojen kalevalamitta? 2. Millaista sanastoa käännöksissä esiintyy? 3. Siirtävätkö kääntäjät alkusoinnut käännökseen? 4. Miten kääntäjien versiot eroavat toisistaan?
Nämä kysymykset valikoituivat tutkimuskysymyksiksi, koska alkusointua ja runomittaa pidetään kalevalaisen runon tunnusomaisina piirteinä ja hyvin tärkeinä runojen olemuksen kannalta. Lisäksi sanasto on kiinnostava tutkimuskohde, sillä alkutekstissä esiintyy runsaasti kalevalaisia sanoja, joista moni on käytössä esimerkiksi suomen murteissa. On kiinnostavaa selvittää, käyttävätkö kääntäjät viron yleiskielen sanoja tai esimerkiksi murteellisia sanoja.
Vertailen alkutekstissä esiintyvien runokielen piirteitä käännöksiin ja tarkastelen, miten kääntäjät siirtävät runomittaa viron kielelle. Sanaston tutkimuksessa käytän apuna Kalevalan sanat –sanakirjaa ja selvitän, millaisia sanavalintoja kääntäjät tekevät varsinkin epätavallisempien ja murteellisten sanojen kääntämisessä. Alkusointuja tutkin vertailemalla niiden määrää alkutekstissä ja käännöksessä.
Ridalan käännös vaikuttaa tavoittelevan virolaista lukijaa siinä missä Annistin käännös on kiinnostava näytös siitä, miten suomalaista kansanrunoutta voi kääntää viron kielelle niin, että se siirtyy viron kielelle lähes niin tarkasti kuin mahdollista.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5329]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Neuroverkkokonekääntämisen vertailua tilastolliseen konekääntämiseen
Tolonen, Eeva (2018)Neuroverkkokonekääntäjä (NMT) on kehittynyt viime vuosien aikana merkittäväksi kilpailijaksi pitkään vallitsevana olleelle tilastolliselle kääntäjälle (SMT). Tutkielmassa vertaillaankin NMT:tä ja SMT:tä käännöslaadun ja ... -
Topeliuksen satujen Adalminan helmi ja Vattumato arvomaailmat : alkuperäiskielisten satujen ja niiden suomennosten vertailua
Hiiri, Maiju (2016)Tutkin Topeliuksen satujen arvomaailmaa. Sitä on syytä tutkia, sillä siten saadaan selville satujen sanomaa uudesta näkökulmasta ja voidaan pohtia, millä tavalla sadut oikeastaan ovat vaikuttaneet meihin. Olen asettanut ... -
Des « fleuves impassibles » aux « cieux délirants » : les expressions métaphoriques du « Bateau ivre » et leurs traductions en finnois
Jääskeläinen, Anne (2020)Tutkimuksen aiheena on lyriikalle ominainen kuvailmaisun keino, metafora: työssä tarkastellaan ranskalaisessa runossa esiintyviä metaforisia ilmauksia ja niiden suomenkielisiä käännösratkaisuja. Tutkimusaineistona on Arthur ... -
Les stratégies de traduction dans deux versions finnoises du recueil de poèmes Les Fleurs du mal de Charles Baudelaire
Tupamäki, Noora (2015)Tutkimus vertaillee Charles Baudelairen runokokoelman Les Fleurs du mal (1857) kahdessa suomennoksessa (Yrjö Kaijärvi 1962, Antti Nylén 2011) käytettyjä käännösstrategioita. Käännösstrategiat on jaettu Andrew Chestermanin ... -
Les stratégies de domestication et d’étrangéisation dans un corpus contrastif de BD
Launonen, Eveliina (2024)Tutkielmassa analysoidaan A. Uderzon ja R. Goscinnyn Asterix-sarjakuviin kuuluvan albumin Le bouclier arverne erisnimiä ja niiden käännösvastineita sen suomenkielisessä versiossa Asterix ja kadonnut kilpi, jonka on kääntänyt ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.