Wastewater organic matter characterization with HPSEC : simultaneous fluorescence and UV detection

Abstract

Jäteveden orgaaninen aines koostuu hyvin kompleksisista orgaanisista yhdisteistä, kuten luonnollisesta orgaaninen aineksesta ja liukoisista mikrobituotteista. Tavallisessa biologisessa jätevedenpuhdistuksessa nämä päätyvät vastaanottavaan vesistöön. Veden orgaaninen aines tekee jätevedenpuhdistuksesta haastavaa ja aiheuttaa osittain tuntemattoman riskin vesiympäristön tilalle ja veden jatkokäytölle.

Tämän työn ensisijaisena tarkoituksena oli testata UV- ja fluoresenssidetektoreihin yhdistettyä nestekromatografian (HPSEC) käytettävyyttä ja määrittää tulevan ja lähtevän jäteveden orgaanisen aineksen ominaisuuksia proteiinien (tyrosiini- ja tryptofaanityyppiset), fulvo- ja humushappojen kaltaisilla malliyhdisteillä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta otettiin näytteet 10 päivänä, jotta tutkimusmenetelmän mahdollisuuksia voitiin testata tapauskohtaisessa tutkimuksessa. Tutkimusmenetelmän käytettävyyttä testattiin soveltamalla sitä Jämsän ja Pieksämäen jätevedenpuhdistamoihin.

Nenäinniemessä UV-254/DOC -suhdeluku kasvoi 67 % (± 28) and BOD/COD -suhdeluku väheni 60 % (± 9). Kokonaisen ja osittaisen kromatogrammien piikkien pinta-alan määrityksen perusteella Nenäinniemen jäteveden tulokset osoittivat, että jätevedessä on hajoamatonta orgaanista ainesta, erityisesti humus- ja fulvohappojen kaltaista ainesta, joiden vaste väheni vastaavasti keskimääräisesti 1 % (± 5) and 27 % (± 7). Tyrosiinia ja tryptofaania muistuttavien fluoresoivien komponenttien (tyrosiini ja tryptofaani-tyyppisten) poistotehokkuudet olivat korkeimmat, vastaavasti keskimääräisesti 84 % (± 7) ja 74 % (± 3). Molekyylikoot ~500-1000 Da välillä (fraktio II) poistuivat heikoiten kaikkien tutkittujen fluoresenssin ja UV-254 vasteiden osalta lukuun ottamatta humushappojen kaltaista ainesta.

Molekyylikokojakauma saman puhdistamon tulevassa tai lähtevässä jätevedessä ja lähtevässä jätevedessä vertailtujen puhdistamoiden välillä ei vaihdellut merkittävästi, mutta kromatogrammin piikkien pinta-aloissa todettiin eroja. Tutkimusmenetelmä on luotettava keino jäljittää jätevettä, mikäli laimennussuhde on 1:10. Analyysimenetelmällä voidaan tehokkaasti määrittää tulevan ja lähtevän jäteveden orgaanisen aineksen ominaisuuksia. Menetelmää voidaan käyttää täydentämään puhdistamon prosessin ja laadun valvontaa.

Effluent organic matter (EfOM) composing of highly complex organic compounds, such as natural organic matter (NOM) and soluble microbial products (SMP), are discharged into recipient water by conventional biological wastewater treatment plants (WWTPs). Wastewater organic matter challenges wastewater treatment engineering, opposes partially unknown risk for recipient aquatic environment and reuse of water.

The primary aim of this thesis was to test the applicability of the use of HPSEC with UV and fluorescence detectors and characterize wastewater influent and effluent organic matter. Model compounds of typical protein- (tyrosine and tryptophan), fulvic- and humic-like matter were used. Samples of ten days were collected from Nenäinniemi WWTP in order to demonstrate the possibilities of the analysis method in a case study. Transferrability of the analysis method was tested to Jämsä and Pieksämäki WWTPs.

In Nenäinniemi UV-254/DOC ratio increased 67 % (± 28) and BOD/COD ratio decreased 60 % (± 9). Total and fractional chromatogram peak area analysis of Nenäinniemi wastewater results indicated recalcitrant matter, especially in humic- and fulvic-like regions where average reduction of response was 1 % (± 5) and 27 % (± 7), respectively. Fluo-rescing components which resemble tyrosine (tyrosine-like) and tryptophan (tryptophan-like) were most efficiently reduced in treatment, with average of 84 % (± 7) and 74 % (± 3), respectively. Molecular size of ~ 500-1000 Da (fraction II) was most recalcitrant in all studied fluorescence and UV-254 responses, except in humic-like detection.

Molecular size distribution in the same treatment plant within influent or effluent and effluents between compared WWTPs did not vary significantly, though differences in chromatogram peak areas were detected. Analysis method provided a reliable tool for EfOM tracing if dilution factor is 1:10. HPSEC with simultaneous fluorescence and UV detection can be used to efficiently characterize wastewater organic matter and EfOM. This method can be used as a complementary method in process and quality monitoring in WWTPs.