Merkitykselliset oppimiskokemukset ja merkitysrakenteiden rakentuminen fysioterapeuttien täydennyskoulutusprosessissa : substantiivinen teoria sosiaalisesta ja prosessimaisesta oppimisesta

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen tavoitteena on luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut sekä taata yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Fysioterapeuttien tuki- ja liikuntaelinsairaiden (Tules) suoravastaanottotoiminnan täydennyskoulutus ja siihen liittyvä oppimisentutkimus tukevat näihin tavoitteisiin pääsemistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä täydennyskoulutukseen osallistuvien aikuisten merkittävistä oppimiskokemuksista sekä merkittävien oppimiskokemusten välisistä suhteista. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella ryhmähaastattelulla lukuvuoden kestävän koulutuksen lopussa. Tutkimusmetodina oli glaserilainen induktiivinen grounded theory – tutkimusote. Litteroitu aineisto luokiteltiin alku- keski- ja loppuvaiheen merkityksellisiksi oppimiskokemuksiksi, jonka jälkeen ne analysoitiin itsenäisinä kokonaisuuksina. Analyysin vaiheet olivat avoin koodaus (aineiston erittely, koodaus, merkityksellisten oppimiskokemusten kuvausten kirjoittaminen, kategorisointi), selektiivinen koodaus (ydin- ja pääkategorioiden suhteet) sekä substantiivisen teorian ja formaaliteorian muodostaminen. Tutkimuksen luotettavuutta arviotiin sopivuuden, toimivuuden, relevanssin ja muunnateltavuuden (modifiability) kautta. Päätulokseksi saatiin substantiivinen teoria, joka kuvasi ”sosiaalista ja prosessimaisista oppimista” täydennyskoulutuksessa. Prosessin vaiheet olivat ”Muutoksen mahdollistuminen”, ”Muutokseen liittyvän hyödyn arvioiminen” ja ”Uudistavan toiminnan juurtuminen”. Aikuisten ja koulutusyhteisön välisten henkilösuhteiden kokeminen säilyi merkityksellisenä koko koulutuksen ajan, mutta koulutuksen edetessä merkityksellisiksi tulivat myös oman työorganisaation sekä eri yhteistyöverkostojen sosiaaliset suhteet. Koulutusprosessin aikana merkityksellisissä oppimiskokemuksissa havaittiin sallivien, kannustavien ja yhteisöllisyyden kokemuksien kautta siirtymistä kohti kriittisen reflektioon ja asioiden ymmärtämiseen, ja edelleen ymmärtämisen kautta siirtymistä kohti muutoksien edellytysten ja merkitysten tiedostamiseen, toimintaa ohjaaviksi metakognitiivisiksi taidoiksi. Formaaliteoriassa kuvataan teoriaa, joka huomioi yksilön ja lähiyhteisön toiminnan muutokset ja jatkuvan uudistavan toiminnan juurtumisen. Tutkimuksen luotettavuus on hyväksyttävä, joten tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä aikuiskoulutusta.