dc.contributor.author | Lehtonen, Maija | |
dc.date.accessioned | 2018-04-25T15:25:43Z | |
dc.date.available | 2018-04-25T15:25:43Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57764 | |
dc.description.abstract | Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen suomen kielen ääntämisen opetusta kotoutumiskoulutuksessa. Ääntämisen opetus on tärkeää, sillä ääntäminen on tärkeä osa suullista kielitaitoa. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty suomi toisena kielenä -alalla, ja halusin tutkia aihetta juuri kotoutumiskoulutuksessa, koska se on monelle maahanmuuttajalle ensimmäinen kosketus suomen kieleen.
Tutkimukseni on tapaustutkimus, joka pohjautuu yhden kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opettajan opetuksen havainnointiin ja haastatteluun. Aineistoni koostuu neljästä 90 minuutin mittaisen oppitunnin strukturoidusta havainnoinnista ja 40 minuutin mittaisesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Hitaasti etenevien suomen kielen opiskelijoiden ryhmä oli aineistonkeruun aikana taitotasolla A1.1–A1.3.
Tarkoituksenani on selvittää, mitä opetusmenetelmiä ääntämisen opetuksessa ilmenee, kiinnitetäänkö ääntämiseen eksplisiittisesti huomiota ja miten opettaja itse suhtautuu ääntämiseen ja eri opetusmenetelmiin. Tarkastelen aihetta sosiokulttuurisessa viitekehyksessä. Tarkastelen myös sitä, ilmeneekö eri menetelmissä suomen kielen ääntämisen haasteita aiheuttavia piirteitä.
Havainnointiaineistossa keskeisimmäksi menetelmäksi nousi ääntämisasun korostaminen opettajan puheessa. Keskeisin implisiittinen ääntämisen opetuksen menetelmä oli suomenkielinen opetus. Lisäksi oppitunneilla tehtiin runsaasti keskustelu- ja ääneenlukemisharjoituksia. Opettaja myös korjasi opiskelijoiden ääntämistä. Opettaja itse piti mallintamista keskeisimpänä käyttämänään menetelmänä ääntämisen opetuksessa. Hän piti ääntämistä tärkeänä ymmärrettävyyden kannalta, mutta ei kokenut ääntämisen olevan tärkein seikka oppimisen alkuvaiheessa.
Aineiston perusteella ääntämistä opetetaan runsaasti ja eri menetelmiä monipuolisesti hyödyntäen. Sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä menetelmiä hyödynnettiin. Opettajan kommenteissa ilmeni yleisimpiä suomen kielen ääntämisen piirteitä, jotka aiheuttavat oppijoille ongelmia. Opettaja puuttuu virheelliseen ääntämiseen silloin, kun se aiheuttaa ongelmia ymmärrettävyydessä. | fi |
dc.format.extent | 28 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | suomi toisena kielenä | |
dc.subject.other | ääntäminen | |
dc.subject.other | opetusmenetelmät | |
dc.subject.other | kotoutumiskoulutus | |
dc.title | Tapaustutkimus ääntämisen opetuksesta kotoutumiskoulutuksessa | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201804252368 | |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | |
dc.date.updated | 2018-04-25T15:25:43Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |