Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLehtonen, Maija
dc.date.accessioned2018-04-25T15:25:43Z
dc.date.available2018-04-25T15:25:43Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57764
dc.description.abstractTässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen suomen kielen ääntämisen opetusta kotoutumiskoulutuksessa. Ääntämisen opetus on tärkeää, sillä ääntäminen on tärkeä osa suullista kielitaitoa. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty suomi toisena kielenä -alalla, ja halusin tutkia aihetta juuri kotoutumiskoulutuksessa, koska se on monelle maahanmuuttajalle ensimmäinen kosketus suomen kieleen. Tutkimukseni on tapaustutkimus, joka pohjautuu yhden kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opettajan opetuksen havainnointiin ja haastatteluun. Aineistoni koostuu neljästä 90 minuutin mittaisen oppitunnin strukturoidusta havainnoinnista ja 40 minuutin mittaisesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Hitaasti etenevien suomen kielen opiskelijoiden ryhmä oli aineistonkeruun aikana taitotasolla A1.1–A1.3. Tarkoituksenani on selvittää, mitä opetusmenetelmiä ääntämisen opetuksessa ilmenee, kiinnitetäänkö ääntämiseen eksplisiittisesti huomiota ja miten opettaja itse suhtautuu ääntämiseen ja eri opetusmenetelmiin. Tarkastelen aihetta sosiokulttuurisessa viitekehyksessä. Tarkastelen myös sitä, ilmeneekö eri menetelmissä suomen kielen ääntämisen haasteita aiheuttavia piirteitä. Havainnointiaineistossa keskeisimmäksi menetelmäksi nousi ääntämisasun korostaminen opettajan puheessa. Keskeisin implisiittinen ääntämisen opetuksen menetelmä oli suomenkielinen opetus. Lisäksi oppitunneilla tehtiin runsaasti keskustelu- ja ääneenlukemisharjoituksia. Opettaja myös korjasi opiskelijoiden ääntämistä. Opettaja itse piti mallintamista keskeisimpänä käyttämänään menetelmänä ääntämisen opetuksessa. Hän piti ääntämistä tärkeänä ymmärrettävyyden kannalta, mutta ei kokenut ääntämisen olevan tärkein seikka oppimisen alkuvaiheessa. Aineiston perusteella ääntämistä opetetaan runsaasti ja eri menetelmiä monipuolisesti hyödyntäen. Sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä menetelmiä hyödynnettiin. Opettajan kommenteissa ilmeni yleisimpiä suomen kielen ääntämisen piirteitä, jotka aiheuttavat oppijoille ongelmia. Opettaja puuttuu virheelliseen ääntämiseen silloin, kun se aiheuttaa ongelmia ymmärrettävyydessä.fi
dc.format.extent28
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othersuomi toisena kielenä
dc.subject.otherääntäminen
dc.subject.otheropetusmenetelmät
dc.subject.otherkotoutumiskoulutus
dc.titleTapaustutkimus ääntämisen opetuksesta kotoutumiskoulutuksessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201804252368
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kieli
dc.date.updated2018-04-25T15:25:43Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot