Havaittua visuaalista käytettävyyttä mittaavan mittariston kehittäminen

Abstract

Kognitiivisen ergonomian tutkimuskohteita ovat henkisen työnkuormituksen ja työstressin vähentäminen. Osaltaan näihin voidaan vaikuttaa työvälineiden ja laitteistojen hyvällä suunnittelulla, jolloin ne soveltuvat käyttötarkoitukseensa hyvin. Esimerkiksi visuaalisesti havaittavat elementit ovat selvärajaisia sekä havaitsemisen kannalta riittävän suuria. Käsitteenä havaittu visuaalinen käytettävyys voidaan määritellä informaation esittämistavan selkeytenä, joka tukee visuaalisen havaitsemisprosessin sujuvuutta. Näin käyttöliittymän visuaaliset elementit ohjaavat käyttäjien kognitiivista prosessia, esimerkiksi ohjaamalla katseiden ohjautumista ja tukemalla visuaalisen eli näköaistin avulla tapahtuvan tehtävän suorittamista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten havaitun visuaalisen käytettävyyden ilmiötä oli aikaisemmissa tutkimusartikkeleissa kuvattu ja millaisilla mittausmenetelmillä ilmiötä oli näissä tutkimuksissa arvioitu. Tämän osuuden tutkimusmenetelmänä toimi järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka analyysin ja tulosten pohjalta kehitettiin uusi havaittua visuaalista käytettävyyttä mittaava mittaristo. Lisäksi uuden mittariston luotettavuutta selvitettiin vertailemalla sitä jo käytössä oleviin mittaristoihin. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että aikaisemmat tutkimusartikkelit määrittelivät ja myös mittasivat ilmiötä yleisesti esteettisyyden, kauneuden ja viehättävyyden käsitteiden kautta. Uusi havaitun visuaalisen käytettävyyden mittaristo operationalisoitiin mittaamaan kolmea osa-aluetta, jotka olivat visuaalinen selkeys, sommittelu sekä värit ja kontrastit. Mittaristo sisälsi yhteensä 16 väittämää, joihin koehenkilöt (N = 24) vastasivat viisi portaisella Likert-asteikolla. Mittariston validointitutkimuksessa koehenkilöt katsoivat kahta erilaista kuvakaappauskuvaa verkkosivustojen päänäkymistä ja vastasivat kirjallisuuskatsauksen pohjalta kehitettyyn mittaristoon sekä kahteen jo käytössä olevaan mittaristoon. Tulokset osoittavat, että uusi tässä tutkimuksessa kehitetty mittaristo erottelee herkimmin visuaalista selkeyttä ja sommittelua. Mittariston osa-alueväittämistä muodostetut summamuuttujat saivat hyvät Cronbachin alfakertoimet, joka kertoo uuden mittariston luotettavuudesta mitata tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä.

The subjects of research in cognitive ergonomics concentrate on the release of mental workload and work related stress. Partly, these stress factors can be influenced through appropriate planning of working tools and equipment, suitable for their purpose of use. This means that, for instance, the elements perceived visually must be clear and large enough for the act of visual perception. As a concept, the perceived visual usability can be defined as the clarity of the expression of information that supports the proficiency of visual perception. Thus, the visual elements of the interface direct the cognitive processes of the users, for instance, through glance direction and support of the completion of the visual task. The aim of this study was to investigate how the phenomenon of perceived visual usability was described in previous studies and what were the measurement instruments used in assessment. The research method utilised a systematic literature review, and through the process of analysis and study of results, a new tool for measuring perceived visual usability was developed. In addition, the study observed the reliability of the developed instrument. The results showed that previous research articles defined and measured the phenomenon generally, through the concepts of aesthetics, visual beauty and attractiveness. The new tool for measuring perceived visual usability was operationalised to measure three parts, which included visual clarity, composition and colour and contrast. In the Instrument Validation Study, participants (N = 24) viewed two different websites and responded to the instrument developed through the literature review (16 questions, a 5-point scale) and to two already existing instruments. Based on results, it seems that the new, developed instrument, separates most the visual clarify and composition the easiest. A new instrument and its parts Cronbach alpha coefficient were high, which indicated the reliability of the new instrument to measure the phenome-non well.